Ranskassa, Verdunin hautausmaalla taitaa olla kyltti: Ei koskaan enää. Näinkö sen, vai oliko se sittenkin elokuvan ”Länsirintamalta ei mitään uutta” loppukohtauksesta? Who cares, mutta
kyse oli Ensimmäisestä Maailmansodasta. Ei koskaan enää.
Eipä mennyt montaa tuokiota, kun jo taas luodit viuhuivat seuraavaa maailman sotaa. Luodit, kranaatit, pommit, tykit ja ydinpommi. Kädet nousivat kuin roboteilla
heilhitleriin, killtävien saappaiden kannat kopisivat ja uuneihin lapioitiin lisää hiiltä.
Ihminenkö koskaan oppisi? Naivi ajatus, ihmistä ei ole luotu rauhaan ja yhteisymmärrykseen. Sinänsä:
ihmistähän ei todellakaan ole luotu ollenkaan. Olisipa se melkoinen jumala, joka näin ruman, julman ja itsekkään ihmisen loisi omaksi kuvakseen! Ei, ihminen on evoluution tulos, kehittynyt pärjäämään
käsillään ja kyynärpäillään, jatkeena keihäs, miekka, jousipyssy, tuliase ja ydinpommi. Aivotkin tällä olennolla on, mutta kovin ovat vähäisessä käytössä.
Toinen
maailmansota näytti ihmisen kasvot paljaimmillaan: julma olen, säälimätön, pelokas, luihu, epärehellinen. Olihan niitä sentään toisenlaisiakin: liikemies Schindler, Raoul Wallenberg Ruotsista (joka olisi voinut
hyvin piiloutua ruotsalaisuuden taakse: sotahan ei meitä koske!) ja hiljattaisessa dokumentissä kerrottu Albert Göring, pelätyn natsijohtajan Herman Göringin veli. He kaikki ja varmasti moni muukin pani henkensä alttiiksi,
otti suuren riskin tuntemattomien ihmisten puolesta. Näistä sankareista sopisi kirjoittaa monta kirjaa, tehdä monta elokuvaa. Mutta loput, nekin jotka olivat eri mieltä, niitä oli liian monta. Meitä oli liian monta. Vaikenevaa,
pelokasta.
Pelko on aikamoinen vartija. Stasi tiesi sen, kommunismi tiesi sen, Kiinassa asia ei ole tuntematon, äärimuslimiyhteisöissä sama asia vallitsee (olen nähnyt mielenkiintoisen filmin ystävyksistä,
joista leivottiin itsemurhapommittajia, eivät tienneet, missä mennään, mitä varten on tämä juttu ja hui, kuinka pelottaakaan!), puhumattakoon tietämättömistä ja totaalisen vallan saappaan alla olevista
pohjois-korealaisista!
Sotia kaikkialla, kidutusta, salamurhia, itsemurhapommittajia, itsensä elävältä polttavia. Loputonta. Onko tämä lisääntynyt vai yritetäänkö meitä rauhoittaa:
se on vain tämä media, joka tuo kaiken kaikkien ulottuville? Aina on ollut, aina ihmiset ovat olleet hulluja. Riläks, tilastollisesti se menee näin, ei voi mitään.
Muutama päivä sitten
tuli tv:stä kylmäävä dokumentti Kreikan mustapaidoista, Kultaisen aamunkoiton puolueesta. Kunnon spartalaiset vauhdissa. Jaetaan ilmaista ruokaa ja värvätään samalla nämä avunhakijat puolueeseen. Natsitervehdys
on poikaa, poliiseistakin kuulema 40 prosenttia äänestää tätä puoluetta. Kreikka kreikkalsille!
Suomi suomalaisille! Ruotsi ruotsalaisille! Amerikka amerikkalaisille (siis huppu päähän
ja mustat ja ilman muuta intiaanitkin pois!)! Jos olet väärän värinen tai -kokoinen, pukeudut huiviin, lökäpöksyihin, niittinahkatakkiin, rastaletteihin tai napapaitaan, tai olet lävistetty, tatuoitu tai
se kauhean sairas yksilö: ho-ho-ho…moooo…, olet VÄÄRÄ IHMINEN!
No, nyt kyllä omatunto vähän kolkuttelee. Enköhän löydä sen pienen rasistin itsestänikin.
Hyi hyi Kaarina, häpeä, kadu asenteittesi poikasia ja ajatustesi ituja! Mieti vähän, miltä tuntuisi olla se kadunkulmassa lapsi sylissä nyhjöttävä huvipääkerjäläinen…
Seuraavassa elämässä se voi olla kohtalosi!
Mutta eikö sitä nyt muka saa todeta ja ihan asiallisesti ajatella: joissakin maissa rajat jo pullistelee maahanmuuttajista, yhteiskunnan
budjetit repeilee avustuksista, rikollisuus kasvaa hyper-mittasuhteisiin, kulttuurit törmää, vaikeuksia vaikeuksien jälkeen. Eikö sitä nyt saa pohtia, miten ennen oli hyvin, suutari pysyi lestissään ja muslimi kuuli
aamuviiden rukouskutsun omalta oveltaan. Pohjois-korealaiset eivät tienneet, että Maailma-nimisen pannukakun reunan takana sijaitsi Pahan valtakunta: Amerikka.
Mikään ei muuta tätä
evoluution tulosta, ihmistä. Paitsi ehkä ihminen itse, joka nyt jo tieteen keinoin pystyy luomaan kuten Jumala, hän (se) , joka loi ihmisen omaksi kuvakseen. Omaksi kuvakseen, joka on viisas, kaunis ja moraalinen. Ja joka pystyy
mihin vaan. Nyt tämä jumalan kuva voisi luoda viisaan ihmisen, ulkomuodoltaan nykyisten vaatimusten mukaisesti täydellisen (Johnny Depp, Jude Law, John Travolta, Marilyn Monroe, Aurdey Hepburn...) , älykkään (Einstein-Mozart-
yhdistelmäversio), lämpimän (prinsessa Diana), uhrautuvan (äidit Theresa ja Amma)
Jep jep jippii. Hyvä, mutta en usko, että sellainen yksilö kuitenkaan olisi täydellinen. Jokin puuttuisi. Se
jokin jumalallinen kosketus, johon meidän tietokoneemme ei saa yhteyttä. Ei vielä.
Ehkä silti joskus luomme ihmisen, joka ymmärtää, että maapallo on maan asukkaista
varten.