Ja maisema suoraan "halk illanruskon auerman"...
Mutta märkäräiset ei oo moksiskaan. Oli ilma miten vaan silkkiä tai illanruskon auermassa kiertelisi joutsenia pareittain siivet suhahdellen, niin mäkäräiset
käy estotta kimppuun. Meidän mökillä ei ole hyttysiä, ainakaan vielä. Jos on aiempiin kesiin luottamista, ei tule myöhemminkään (keinot on monet, sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki. Tässä
tapauksessa on erinäiset keinot käytössä hyttysten karkottamiseksi tontilta). Ja hyttysten pistoja voi ennakoida allergiapillerillä. Joko se estää niitä pistämästä tai sitten pistokset ei kutia. Mutta
millä ihmeen konstilla saa mäkäräiset karkotettua? Ne ei välitä mistään, hyökäävät ja haukkaavat palan ihoa. Muistaakseni ne tulivat ennen vanhaan vasta paarmojen jälkeen. Ensin juhannuksena
hyttyset, heinäkuun puolesta välistä paarmat ja sitten vasta mäkäräiset. Ja nekään eivät Etelä-Suomessa. Ja vihon viimeisinä tulivat hirvikärpäset, joista sanottiin, etteivät ne pure. Tjaa,
että eivät vai?
Nyt on Pieterillä säärissä aika mehevän näköisiä patteja, viis ovat paikalliset mäkäräiset veisanneet superhyper-sumutteista. Kimppuun vaan! Ja päälaessa on pari
märkivää möykkyä. Pieter painelee, rapsuttaa. Minä kiljun: "Älä koske! Bakteerit saa likaisista kynsistäsi vaan lisää kasvupohjaa!" Mutta minkäs teet! Kutittaa, sattuu, jomottaa. Pieter jupisee takaisin
"No voihan fuck, bakteereja on joka lähtöön, jokunen lisää ei muuta asiaa sinne ei tänne!". Jalat on aika pahan näköiset.
Itselläni on korvan takana ihan järkyttävä ajos. Siitä
se siirtyy korvalehteen, kaulan imusolmukkeisiin... Desinfiointia, Bepanthenea, Hydrokortisonea, kaiken maailman anti-itching.
Ei, mikään ei karkoita mäkäräisiä. Eikä mikään pure niiden puremiin.Niitä
ei ole paljon, mutta jokunen harva ja aggressivinen on valikoitunut meidän mökillemme ja me olemme ilmeisesti super-allergisia.
"Me ei taideta olla maalais-ihmisiä", sanon Pieterille, kun istutaan illallispöytään. Naapurin
tuomia ahvenia ja ruotsalaisia uusia perunoita. Ja pullo kuohuvaa Pieterin rakentaman terassin kunniaksi. Aina on syytä juhlia. Mutta mäkäräisten puremat jomottavat...
"Ai miten niin ei oltais maalaisihmisiä? Minä ainakin
olen. Mä voisin ihan hyvin asua täällä, täähän on ihana paikka!" Hän on tosissaan. Mäkäräisistä huolimatta.
PS. Minä haluun kaupunkiin.