Tänään ajattelin...

Auton sielu

Animaatioissa autot puhuvat. Ajattelevat. Autot tai laivat tai lentokoneet. Sitten tulivat transformerit (kiitos lastenlasten, tiedän niistäkin sentään jotain!), koneet, jotka muuttuivat hetkessä roboteiksi, taistelivat oikean tai väärän puolesta.

Eipä passaa ihmetellä, mistä tällaiset ideat versovat. Ihminen on kautta aikojen inhimillistänyt eläimiä, mutta myös esineitä. "Kuollut" esine on oikeasti täynnä elämää, niin sitä sanotaan. Molekyylit elävät, atomit ovat liikkeessä kaiken aikaa. Mutta että ihan sielu? 

Kai nukeilla ainakin on sielu ja pehmoeläimillä? Nekin meistä, jotka eivät usko sellaiseen höpinään, käyttäytyvät, kuin uskoisivat. Autoa taputetaan pitkän matkan jälkeen: "Hyvä tyttö, hienosti ajettu!" (Oli miten oli, kun ex:n kanssa kerran olimme tehneet muutaman tuhannen kilometrin pituisen matkan Euroopassa ja lopulta parkkeeranneet Saabin turvallisesti takaisin omalle paikalleen kotipihalla, se ei käynnistynytkään seuraavana aamuna. Ei millään. Tiesimme heti syyn: unohtui taputtaa ja kiittää!)

 

Tänään meille tuli uusi auto. Pieter joutui hakemaan sen yksin, koska en olisi voinut nähdä vanhan auton jäämistä liikkeeseen. Nytkin saatan nähdä, miten se seisoo hylättynä ja onnettomana jossain autoliikkeen pihalla, kilpailijoiden ympäröimänä. Takuulla en saa unta ensi yönä. Uusi auto sen sijaan kiiltelee polleana sen omalla paikalla pihallamme. Ja tuoksuukin niin uudelle. - MIelessä pyörii Georg Malmstenin laulu: "Uuden nuken saanut pikku Maija on, sinisilmän, keltakiharaisen..." Ja sitten seuraa se ikävä säe siitä vanhasta nukesta, joka istuu nurkassa hyljättynä.

Voihan nenä, mitenkä ihminen nyt tällainen on? Taikauskoonhan tällainen viittaa.

 

Olen hyvinkin jalat maassa oleva ihminen, mistä  tällainen esineiden inhimillistäminen johtuu? Minulla on monia pieniä esineitä muistona sisarestani, tuntuu, että sisar puhuu minulle niiden kautta. Kääntelen niitä usein, pieni hammastikkuteline Chronicle-ravintolasta, joka oli Sadulle niin rakas 16 vuotta ja senkin jälkeen usein hänen ajatuksissaan, pieni valokuvakehys, pieni tinasta valettu mäyräkoira, Sadun piirtämät mäyris-kuvat kehyksissä. Yhtä sun toista. Esineet puhuvat. Samoin puhui Amerikasta tuotu Subaru. Kertoi tarinoita Death Valleyn turkooseista ja vaaleanpunaisista ja -keltaisista kallioista, Sequoija-kansallispuiston yksinäisiltä teiltä, jossa kojootti viipotti vastaan, muistutti iloista ja suurista tunteista, riidasta pimeällä puutarhatiellä jossain Hollywoodin linnojen tuntumassa (Pieter pelkäsi, kun minä ajoin, oli ihan -suoraan sanottuna paskanjäykkänä!) , upeista maisemista ykköstiellä Losista San Fransiscoon, Napa Valleyn viinitiloista.

 

Minä laitan turhat tavarat kirppikselle, kiertoon kiertoon! Tavaraan ei pidä kiintyä, mitään täältä et mukaasi voi ottaa, muista se. Käärinliinassa ei ole taskuja, sanovat viisaat. - Mutta jos silti joitakin pitäisi, tehköön seuraava sukupolvi niillä mitä haluaa...

 

Autoja en voi ihan - hm - käytännön syistä säilöä. Jos olisi tiloja (ja -ihan pienen pieni lisäseikka:hiukan enemmän rahaa...) olisin ehkä pitänyt OGG:in, ensimmäisen ja ainoan ihka oman autoni (Opel Corsa, lempinimeltään siis OGG, ihan proosallisesti rekisterikilpensä mukaan) ja varmaankin Audin, jonka sain Pieterin houkuteltua ostamaan Hollannista, kun hän ymmärsi yskän: ilman veroja voisi tuoda! Onneksi kuitenkin järkevä minäni voittaa aina: näen sieluni silmin, miten onnellinen tuleva Amerikan Subimme uusi omistaja on. NIIN hieno auto, NIIN hyvin pidetty, NIIN paljon rakastettu. Kuinka onnellisen olikaan se nuori mies, joka osti OGG:in. Näin sen ensitapaamisen ja tiedostin, miten intensiivinen se kohtaaminen oli. OGG jäisi hyviin käsiin, saisi ansaitsemansa huomion ja kohtelun. Audi: tytär möi sen puolestamme. Uusi omistaja tuli Oulusta asti junalla hakemaan Audia. Toivottavasti kaukorakkaus oli molemmin puolista.

Siis sanoinko, että järkevä minä voittaa aina? Ehkä se on kuitenkin se tunteellinen minä, johon hyvin pidetyn auton sielu vetoaa.

Tervetuloa uusi Subi, herra Forester! Katsotaan, miten tulemme juttuun.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS