Tänään ajattelin...

Täältä ikuisuuteen

Tässä iässä joutuu taas miettimään suhdettaan vanhempiinsa. Koko iänhän vanhemmat ovat olleet läsnä kaikkine viisauksineen ja vikoineen, lapsuus meissä, muistoissa, sisällämme, tunnoissamme. Vaikka olemme kasvaneet, itsenäistyneet, vastanneet itse omista asioistamme, silti siellä takaraivossa on kuulunut pieni ääni "tästä ei äiti tykkäisi". Tai isä. Silti sille on voinut kohauttaa harteitaan: so what? Mutta kun nyt joutuu ottamaan sen vanhemman huostaansa ja kantamaan vastuun hoidosta tai sen järjestämisestä, huonon omantunnon liian vähistä vierailuista, kiukun kaikesta, mitä on heidän tahoiltaan kokenut, kokee vahvemmin uudestaan  ikivanhoja tuntojaan. Niitä, joiden piti olla haudattuja jo vuosikymmeniä sitten. Mikä minä olen sinua nyt hoitamaan, juoksemaan sun asioitas, järjestelemään hoitajien tuloja ja menoja! Mikä minä olen varsinkaan ottamaan vastaan valituksia taholtasi: ruoka on pahaa, hoitajat vaihtuvat kaiken aikaa, kukaan ei käy katsomassa, sinä et ikinä käy (eilen viimeksi!). Mikä minä olen, jota ei sinulle koskaan ollut olemassakaan, joka olin vain ivan ja vähättelyn kohde? NYTKÖ minä sitten kelpaan, kun muita ei ole? NYTKÖ annat minulle arvoa? Nyt, lopultakin?

Eikä auta kuin unohtaa, miettiä, onko koko elämä sittenkin joku opinkappale. Tämä on ollut läpikäytävä. On pitänut aikuistua, päästä yli ja ympäri vanhoista katkeruuksista. Jos vanhempi on jo dementoitunut, on turha enää kysyä: miksi teit niin? Miksi et hyväksynyt, miksi epäilit, miksi väheksyit, miksi et huomannut minua, miksi et koskaan kannustanut, kehunut? JOS vanhempi on vielä tolkussaan, sitä ei kehtaa tuollaisia ottaa puheeksi. Ei osaa. Jos osaisi nätisti, syyttämättä kysyä, voisi saada vielä selityksiä. Vai saisiko? - Meilläpäin on tapana, että asiat mietitään yksin, kelataan ja kelataan. Ei sovi puhua, kukaan ei jaksa kuunnelle, pyörittelee vain salaa silmiään. Ei, ei sovi puhua.

Tänään istuin iltaa ystävän kanssa. Hänellä on tämä tilanne päällä isän kanssa, joka on aina ivannut ja ollut kylmä. Itselläni oli äidin kanssa pahat ongelmat lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen. Äiti muuttui vasta vanhana. Onneksi muuttui.

Toisella ystävällä on isän hoitojutut meneillään, välimatkaa on satoja kilometrejä. Vaikka välit olisivat hyvätkin, on käytännön toimet hoidettava. Miksi ne aina koituvat yhden sisaruksen kannattaviksi? Osaavimman, aloitteellisimman. Sehän on selvä. Joku osaa ja ehtii. Tai ehtii jos ehtii. Omalla kohdallani ei ollut kyse paljosta, paperiasiat, vierailut. Sellaiset hoituivat ja äiti oli aina hyvällä tuulella. Vitsikäs ja onnellinen. Flirttaili mieshoitajien kanssa, kertoi tarinoita lapsuudestaan. Ja minulla lopultakin oli tunne, että hallitsen tilanteen. Minä hallitsen, ei äiti. Jos joku ilmeilee toisen selän takana, se olen minä, ei äiti. - Siinä se oli, pieni äiti, tyytyväinen ilme kasvoillaan, luottavaisin mielin, kirkkain silmin, kuin lapsi. Minä olin viimeinkin se, joka tiesin ja osasin, sanoin viimeisen sanan. Minä olin viimeinkin aikuinen.

Ystävän kanssa pohdittiin illan mittaan näitä juttuja. Toinen pääsee helpommalla, joillekin vanhemmista voi tulla monivuotinen taakka. Joutuu kokemaan riidat dementikon kanssa, valtataistelut tuulimyllyjä vastaan, sättimiset, nöyryytykset, joskus jopa väkivallankin, sisarusten epärealistiset ehdotukset, kateuden, syytökset, turhautumiset.

Elämä, opinkappale? Kuka tietää.

Tänään olen päättänyt tehdä osaltani edunvalvontavaltuuksen tyttärelleni ja Pieteriltä minulle. (Hän suostuu, tottakai, tai sitten itkee ja suostuu). Se auttaa asiaa hieman eteenpäin, pieneltä osin, in case that...

 

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS