Tänään ajattelin...

Saariselkä, mainettaan parempi

Vai voiko noin sanoa? Olisiko Saariselällä sitten huono maine? Hesarista tai Kuukausiliitteesta sai lukea jo vuosia sitten koko tarinan yhtiöiden ökyhuviloista ja niissä jatkuvista roomanpidoista. Krapulaiset herrat haetaan tilataksilla aamuisin kalastamaan ja kultaa huuhtomaan, iltapäiväksi heidät kyyditään ottamaan parit oluset Laanilaan ja sen riemukkaissa monotansseissa sopimaan neitokaisten kanssa  treffeistä illaksi Tunturi-hotelliin. Tiesinhän siitä jotain minäkin ja sain siitä pienen sivujuonen kirjaani ”Naisten juttuja”.

Mutta sitten ihan ensimmäisestä vierailustani Saariselälle, Kaamosjatseille, jossa jouduin ypöyksin menemään sinne Tunturihotelliin ja miltei samantien takaisin yöpymispaikkaani hotelli Riekonkieppiin (olin liian ujo jäämään yksin sellaiseen melskeeseen), olen jotenkin mieltänyt tämän ainutlaatuiseksi paikaksi. Sinkkuvuosinani kävin täällä muutaman kerran. JOS ei lykästä netistä tai päivätansseista, kannattaa ottaa viikko pari mökissä Saariselällä. Näin se on. Täällä on voimassa eri säännöt. Asiantuntijat sanovat, että napapiirin jälkeen unohtuu entinen elämä, kaikki menee uusiks. Kaikki. Siinä on todellakin jotain kiehtovaa. Jos haluaa etsiä uutta suuntaa eämään, uutta kumppania, syrjähyppyä, kaikki on mahdollista. Laanilassa soittaa Souvarit nii-in kannat-kattoon-musiikkia iltapäivällä ja Tunturihotellissa esiintyy  illalla Teuvo Oinas tai Matti ja Teppo. Hyvällä onnella jopa Vesku Loiri.

Mutta jos haluat olla omissa oloissasi, ei hätää. Täällä on tilaa. Rakennukset ovat kauniita, erikoislaatuisia. Ikihonkaa. Lapinaiheista ulkoseinää. Kieppiä, Suilaa, Muotkaa, Keloa, joko nimen alussa tai lopussa. Eksoottista, niin saamelaista, lappalaista tai lappilaista. Talojen väliin on jätetty tilaa, kangasta ja polkuja. Kauppoja on, löytyy puukkoja ja puntareita, Hollannin paprikoita ja Chilen omenoita, Arlan jugurttia ja Lapin porotuotteita (savustettu poronpaisti, 66 €/kg). Ravintoloita on joka lähtöön. On kylpylää ja squash-hallia (pelaako sitä enää kukaan, oliko se vain muutaman vuosikymmenen ilmiö, vei monelta polvet?), hierontaa ja yrttikylpyä.

 

Pieter on ollut täällä kerran, ystävämme Timon 60-vuotispäivää juhlimassa. Ikimuistoiset juhlat, se oli vappu sillon. Lunta vielä sen verran, että Matti pääsi vetämään tosi kierroksen suksilla!  Kaunispäällä ihana lounas! - Haikea tunnelma, kun nyt muistelimme sitä Pieterin kanssa. Timo ei enää ehtinyt viettää 70-vuotisjuhiaan. - Mutta sitä se on se elo, jatkuu kuitenkin meillä jälkeenjäävillä. Timo oli onnellinen siloin ja me kaikki oltiin. Pitää ajatella niin, että on me ehditty elää ja kokea! On me ehditty, meillä on fantastiset muistot!

 

Saariselällä olen oppinut, että ihmiset, jopa suomalaiset, osaavat olla välittömiä ja kohteliaita. Toisiaan tevehditään, ihan kadullakin (tämähän on pieni kaupunki), saati sitten vaelluspolulla. Tänään istuin hotellin aulassa (Pieter oli soittanut, että hän on 5 km päässä Saariselästä, oli tullut joku väärinymmärrys hänen  ja opaskyltin kanssa) läppärini kanssa (huoneistossa  ei ole WiFi:tä) ja lähistölle istuutui pariskunta  Turusta. Ihania ihmisiä, kertakaikkiaan. Molemmat puheliaita, varsinkin herra. Pieter ja Wayakin ehtivät paikalle ja saivat kehut (varsinkin koiranpoika). Mutta taas näki, että tämä paikka elää. Ihmiset tulevat liki, ystävä löytyy heti kohta.

 

Kyllä: minun on pakko suositella Saariselkää. Jos olet sinkku, tule tänne, täältä pesee. Jos haluat vain kokea luonnon: täältä pesee!

 

Ja niin sitten vielä: PS: ei Norjan puolella tällaista paikkaa löydy. Norjalaisetkin tulee tänne. Palvelut ja erämaa yhdessä paketissa. Sitä paitsi, heti kun eilen tultiin Suomen puolelle, alkoi tämän Lapin eksotiikka. Sitä oli täällä ihan eri mitoissa kuin Norjassa. Norjassa ei MAINOSTETA, missään  ei nähty kylttejä, joissa olisi poronsarvista tai vaivaiskoivun oksista väännetty tekstejä , Lapin taikarummun näköisiä  ständejä ”Tule ja koe, sie ethelänmies”, täällä niitä on kaiken aikaa. KERRANKIN voi sanoa ylpeänä: kylläpä suomalaiset osaa!  Markkinoida, repia kaiken irti Lapista ja sen luonnosta sekä vuodenajoista. SIIS, jos tulet autolla etelästä pohjoiseen,  Lapin eksotiikka loppuu just  täsmälleen  Suomen pohjoiselle rajalle.

 

Siitä alkaa Norja ja se tulee omillaan. Teeskentelemättä, esittämättä, tekemättä luonnosta jotain  muuta kuin mitä se on. Koet kaiken  niinkuin se on, kukaan ei kerro sinulle, miten suuremmoinen luonto sinua odottaa. Sitten vie tie suoraan Jäämerelle. Ja siitähän minä jo kerroinkin.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS