Tänään ajattelin...

Kellon voi ostaa, mutta aikaa ei.

Näin sanoi ystäväni Seppo (Nurmosta) tänään, kun tapasin hänet pitkästä pitkästä aikaa. Ihmettelin sitä, miten noin nuori mies on siirtymässä eläkkeelle. Näytti nimittäin siltä, että jotenkin on Seppo onnistunut neuvottelemaan siitä ajan ostostakin. Hän oli innoissaan. Ei siksi, että haluaisi jättää työn ja kaikki ne aktiviteetit, joihin hän on antaumuksella sitoutunut, vaan, koska nyt on vielä ikää ja terveyttä aloittaa jotain uutta. Kääntää uudelle vaihteelle, saada uusi elämä.

Meillä oli tänään OAJ:n 40-vuotisjuhla. Uusien ja vanhojen oaj-läisten tapaaminen, iloiset ja kaihoisat muistelot. Mikä ihana ilta! Seppo ja moni muu vanha ystävä tuli jututettua!

Itse tulin remmiin, kun järjestö oli vielä nuori, vasta 7-vuotias, sitä pääsi kokemaan kaiken sen uutuudenviehätyksen tai miten sen sanoisi: hylkimisreaktion, kun peruskoulunopettajat ja oppikoulunopettajat joutuivat sopeutumaan toisiinsa. Toimistossakin eron huomasi. Minä, joka olin kansakoulunopettajan tytär, vaikken itse opettaja ollenkaan, minä jouduin tietenkin siihen hieman alempaan kastiin: siihen entiseen SOL:in (kansakoulun opettajat) porukkaan eli peruskoulun opettajiin. - Ja minun äitini, jolla oli jo yksi tutkinto yliopistosta ja toinen sitten sieltä opettajakorkeakoulusta, mutta siten kuitenkin "vain" peruskoulun luokanopettajatutkinto, ajoi todella innolla SOL:n hallituksessa opettajajärjestöjen yhdentymistä. Hänellä oli näkemys tulevaisuudesta. Oppilaille mahdollisimman monipuolinen opetus, niillekin, joiden lähtökohdat olivat heikoimmat. Opettajat samalle lähtöviivalle niin koulutuksen kuin arvostuksenkin suhteen. Minun äitini oli visionääri.

Tänään me siis kokoonnuimme muistelemaan ja tapaamaan toisiamme Messukeskukseen. Mitä elämyksiä, kun tuossa on yllättäen edessäni Matti Oulusta, Juhani Kotkasta,  toinen Juhani Kempeleestä, Asseri Savonlinnasta, Ritva Turusta! Elämyksiä toden totta! Tunnetko enää? Et ole sitten yhtään muuttunut!

Kellon voi ostaa, mutta ei aikaa, sanoi ystäväni Nurmosta. Seppo. Sanoi jäävänsä eläkkeelle Seinäjoelta. Aika kuluu koko ajan, jokaiselle meille ne kellot soivat, kun hetki koittaa. Tästä aiheesta keskustelin pitkään vanhan ystäväni Arton kanssa. Hänenkin kanssaan olen jutellut syntyjä syviä varmaan joskus 15 vuotta sitten tai enemmänkin. Nyt meillä oli pitkät jutut vanhenemisesta ja uskosta. Siitä, mikä on oikeastaan tärkeintä elämässä ja siitä, mihin sitä kukin uskoo.

Itse olin juontajana tilaisuudessa. Toinen juontaja oli opettajaksi opiskelevien puheenjohtaja, nuori nainen, Julia. Itselleni esiintyminen oli, sanoisko, joutsenlaulu, päätös OAJ-uralleni. Itse asiassa, hyvä, että saan sanotuksi, ihana juttu, josta selvisin kunnialla (kun ei kuulunut kunnolla, ei varsinkaan salin perälle!). Jotenkin euforinen tunne. Mä selvisin siitä, jihhuu!!!

Mutta nuorella Julialla on vielä koko työura edessään. Kaikilla nuorilla on. Tosi kiva nähdä, että tuollaiset nuoret luotsaavat tätä Suomi-laivaa, näkevät, mitkä asiat ovat tulevaisuuden koulutuksessa olennaisia, kantavat huolta niistä, joilla on vaarana pudota kelkasta. 

Olen aina ollut sitä mieltä, että koulutuksesta kaikki alkaa. Joka ei arvosta opettajaa, ei ymmärrä, mikä on tärkeintä tässä maailmassa. Kai viesti on jo mennyt perille, että kehitysmaiden ainoa toivo on kouluttaa tytöt, tulevat äidit. Näinhän ovat länsimaatkin kehittyneet. Kun tytöt pääsivät opintielle, historia käänsi kelkkansa. Kaikki alkoi. Me Suomessa ollaan menty jo huima harppaus eteenpäin. Peruskoulu on tehnyt  sen vanhan tehtävänsä. Nyt se on uusien haasteiden edessä: kansainvälisyys, monikulttuurisuus, tiedon etsiminen, menneen ymmärtäminen, luovuuden ja itsenäisen ajattelun oppiminen. Tätä tietotaitoa ja innovaatiota meidän on kehitettävä ja vietävä eteenpäin, myytävä ulkomaillekin. Suomi on ollut opetuksen ja opettajien järjestäymisenkin osalta ihanuuksien ihmemaa...

Kiitos Julia, vie intoasi eteenpäin, älä lannistu! Kiitos sinä entinen oaj-läinen, joka jaksoit taistella kaiken sen puolesta, jota meillä on nyt!

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS