Enpä sittenkään taida olla mökki-ihminen. Tai, jos olisi kiva veranta tai edes terassi ja sillä mukava lepotuoli, saattaisihan se menetellä. Mutta kun on jo viides vuosi menossa yhtä ja samaa rakennus- ja pihanlaittoprojektia!
Alkaa hissukseen kyllästyttää. Olisi edes kesäkeittiö tai grilli. Luvassa on, luvassa on...
Talvella putket jäätyy, niitä sulatellaan vähän väliä. Tänä talvena ilmeni usi erikoisuus.
Sakokaivo tulvii yli. Sitä on tyhjennetty jo pariin kertaa. On varmaan vedenpoistoputki jäässä. Pieter arvelee, ettei voi olla, ei ole ennenkään ollut. Mutta mitä muutakaan tämä voisi olla? Kyllä routa on vielä
maassa. Ja kun lunta ei ollut paljoa ja se vähäinenkin tuli myöhään, eikös se maa silloin pääse jäätymään perinpohjin? Mitä?
Kolme päivää mies parka on nyt sitten
kaivanut maata. Tästä se menee ojaan, se putki. Vai meniskö tuosta sittenkin? Ei ei, sillan tein ojan yli niin, että sakokaivon poistoputki jäi järven puolelle. Kaivetaan vielä tuosta. Sitten otetaan käyttöön
seuraava kikka: puutarhaletku kaivon puolelta vedenpoistoputkeen niin pitkälle kuin menee. Nähdään, missä se tukos on. Ja sitten ojaan tulevan putken päästä, siitä selviäisi toisesta suunnasta se tukos. Se
jäätymiskohta siis. Ojan puolelta putki on näkyvissä. Siitä ei todellakaan tule vettä. Olisiko se sittenkin vain sala-ojaputki? Kohtaavatko kummankin pään rasseloimiset toisensa jossain vai ovatko kokonaan eri putkia?

Hei, mut jospa kuunnellaan! Niinkuin inkkarit junan lähestymistä. Korva maahan vain ja nyt kun
liikutat sitä putken sisällä olevaa letkua... juu, hei, kuuluu selvästi! Tästä maan läpi. Tule itse kuuntelemaan, niin minä rasseloin. Siinä sitten kumpikin vuoron perään ryömi nurmikolla peffa pystyssä
ja korva maassa. Kuuluu kuuluu, tässä kohdassa selvästi maan alta kuuluu rahinaa. Pitäisikö kaivaa? Tässä se on se tukos kohta, ei epäilystä. Wayan mielestä kyseessä oli joku uusi houkutteleva leikki,
johon se riemumielellä otti osaa.
Päivä siinä vierähti rattoisasti, punkkitarkastus illalla oli tarpeen (aamulla yksi oli ollut jo Pieterin kimpussa, oli ehtinyt vasta puraista ensimmäisen palan vatsanahkasta, kun
se havaittiin).
Tukoskohdasta nurmikko jäi mylläämättä. Jollei seuraavalla kerralla mökille tultaessa jää ole sulanut ja tukos hellittänyt, on pyydettävä kaivuri. Tehköön samalla rantasaunan
ympäristön. (Huokaus!). Ensi talveksi tähänkin ongelmaputkeen tulee lämpövaijeri.
Toivottavasti siitä nauttii jo joku muu kuin meidän perhe. Meille riittää vuokramökki etelässä ja
toinen syksyisin pohjoisessa (marja- ja sieniaikaan, kiitos!).