Tänään ajattelin...

Hermolepoa työleirillä - Pepe Willberg

Näin on, en ole oikein maaihminen. Tai sit pitäis kai olla vain se mummonmökki joenvarressa, pieni ryytimaa ja raparperipuska. Ei perennapenkkejä, ei nurmikkoa, ei syötettäviä ja juotettavia, häliseviä, nauravia ja riekkuvia...Vain yksinäisyys ja hiljaisuus.

Tiedän, että silti takuulla hösäisin ja hosottaisin. Minkä sitä luonnolleen voi. Aina tekemässä jotakin, että voi sitten valittaa, kun ei ehdi, ei ehdi. Ei ehdi lukea, pitää siivota (onneks meillä asuu se intohimoinen imuroija, joten siihen kapineeseen ei sentään tarvitse koskea!), ei ehdi kirjoittaa, pitää tehdä ruokaa. Ja se ikävä pieni ääni, joka korvan juuressa kertoo, että vain se, joka maalaa taloa tuolla rannan tuntumassa, tekee oikeaa työtä... Siis: kipitä kipitä vain enemmän, pyöräytä vaikka sämpylät ja käväise metsikössä poimimassa jokunen mustikkalitra. Onneks kuitenkin tiskikone laulaa ja pyykinpesukone samoin, on sähköt, on uunit ja pakastimet, meinaan, että kaikki on silti helppoa. Tietokone pelaa ja TV:stäkin tulee jo muuta kuin jalkapalloa.  VAin se, joka taloa maalaa, raataa ihan oikeasti.

(Miten ihmeessä ne ennen sai tehdyksi mitään! Se oli varmaan: ylös kukonlaulun aikaan, ja tutilullaa kello 21.)

Mutta onhan siinä rentoutumista työnlomassa tarpeeksi, kun silittäessä niitä tänään pestyjä koneellisia (kuivuvat nopeasti ulkona - kuivausrumpua meille ei sentään hankittu maalle Pieterin hartaasta toiveesta huolimatta. Hm, ne keskieurooppalaiset!), voi pistää vaikka levyn soimaan! Aah, saa nauttia ja rauhoittua. 

Pepe Willbergin Saimaa-levyhän on kehuttu ihan kuplille. Ostin sen ohimennessäni jostain juuri tästä syystä. Yhtään ainoaa kappaletta en ollut kuullut, eipä niitä paljon taida soittolistoilla pyöriä kehuista huolimatta. Kuuntelimme autossa ensimmäisen kerran, Pieterin tuomio oli: kirpputorille! Minä siihen: äläs nyt, pitää kuunnella rauhassa ja paremmalla ajalla.

Sittenpä siis kuuntelin, kaikessa rauhassa (silittäminen -parasta meditaatiota!) ja kylläpäs onkin levy! Ei mitään taustamusiikkia. Jos ajattelit hankkia jotain kivaa, tarttuvaa, kevyttä kesämusaa: ÄLÄ osta. Mutta jos haluat jotain erilaista, hanki ihmeessä. Eihän se Pepe toki ole oopperalaulaja, ei ei, ei tämä ole ollenkaan klassista musiikkia. Eikä ääni pärjää monelle muullekaan (lempilaulajani on ehdottomasti jo vuosia sitten kuollut Tapio Heinonen, sen kauniinpaa ääntä ei taida ollakaan!), mutta se vilpittömyys, se vaatimaton varmuus ja vakuuttavuus. Kylmät väreet sai parikin levyn kappaletta aikaan, niin upeasti ne kuvaavat koko elämän kirjoa. Orkesteri ja kuoro, vau vautsi wau!

Hienoja kappaleita, erikoisia sävellyksiä ja sanoituksia, aitoja tuntoja. Hyvä Pepe!

Sitten onkin silitetty pino valmis kaappiin ja rouva lähtee uudella innolla kaalikääryleiden tekoon.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS