Tänään ajattelin...

Herra varjele

Kuinka monta sanontaa meillä onkaan, jossa pyydetään Jumalalta apua tai jotenkin muuten vedotaan. Auta armias, herra paratkoon, luojan lykky, jopa jumalauta-kirosanakinhan perustuu toiveeseen, että Jumala auttaisi.

 

Nii-in. Nyt sain niin jumalattoman ahdistavan kirjeen, että pitää oikein kääntyä taivaan puoleen, että uni tulisi. Kymmenen sivua (ihan präntättynä, tosin isolla tekstillä) Jeesusta, Pyhää henkeä ja Jumalaa. Siitä, mitä on Oikeaa ja Totta ja Jota ei voi Ymmärtää, paitsi tämä kirjeen kirjoittaja tietenkin ymmärtää sekä hänen lahkolaisensa. "Jumala ei lähettänyt tänne poikaansa turhan takia kärsimään ja kuolemaan, vaan todella yliluonnollinen asia tapahtui Hänen kuolemassaan. Hän kantoi.... ihmisten kaikki tekemät synnit omassa ruumiissaan ristin puulle. Silloin Jumala rankaisi Jeesusta niistä synneistä, vaikkei Jeesus itse ollut milloinkaan tehnyt yhtään niistä. " Sitä rataa tätä yleistä Raamatun "tulkintaa" (huom, muistettehan, että nykyinen Raamattu, se, mitä kirjoituksia siihen lopulta hyväksyttiin tapahtui kirkolliskokouksessa v. 367 jälkeen Kristuksen. Vertaa tätä ajanjaksoa nykyaikaan, ota vaikkapa vuosi 1900 ja mieti, miten paljon on tapahtunut siitä tähän menossa olevaan vuoteen 2015 mennessä. Saisiko tästä runsaasta sadasta vuodesta koottua jonkun viisaan kirjoituskokoelman, kun kirjoitus-, luku- ja viestintätaidot sentään ovat jo ihan eri luokkaa kuin ajanlaskumme alussa?!). - Välillä kirjoittaja toteaa, että tätä tai tuota ihminen ei voi ymmärtää, kuitenkin hän tuntuu itse ymmärtävän sekä tulkitsevan, vieläpä olevan varma asiastaan. - Synnit siis esim on jo anteeksi annettu, mutta VAIN, jos jos hyväksyy Jeesuksen omaksi henkilökohtaiseksi vapahtajakseen. Niinkö se on? Eikös se koskekaan kaikkia? Jyvät ja akanat erotellaan jo maan päällä? Jos lapsenraiskaaja tulee "uskoon", niin siinäkö se rikos sitten oli poispyyhitty? Entäs sen raiskatun lapsen mieli ja elämä? Lapsiparka vain kasvaa aikuiseksi, katkeroituu, hautoo kostoa tai joutuu käyttämään yhteiskunnan tarjoamia mielenterveyspalveluja lopun ikänsä. Oliko hän syntinen, kun hänen paha olonsa ei vain hellittänytkään? (Ainakin joidenkin lahkojen mielestä oli! Liian kaunis, keikisteli, antoi ymmärtää, oli liian suurisilmäinen tai muodokas ikäisekseen...)

 

Kirjeessä on aika kauheaa juttua myös muslimeista. "Muslimit pakottavat ihmiset kääntymään tuohon heidän uskoonsa. Jos ihminen ei käänny, hänet tapetaan." Näinkö se muka on? Sadat miljoonat muslimit ovat rauhaa rakastavia, tavallisia ihmisiä, islam ei ole sen väkivaltaisempi kuin kristinuskokaan. Terroristit ovat asia erikseen, heitähän riittää molemmissa leireissä. On aina riittänyt. Inkvisiitio, ristiretket... maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä. Nykyisissä terroristien teoissa ei lopultakaan ole kyse uskonnosta tai uskosta, kyse on itsetunnosta, alistetuksi tulemisen kostamisesta, taistelusta lännen ylivaltaa vastaan. Tosin moni asetta heiluttava terroristi ei sitä tiedosta eikä ymmärrä. On yksinkertaisempaa huutaa ja hyökätä profeetan pilkkaajia vastaan (kun asianosaiset ensin on yllytetty omien johtajien toimesta tähän!). Näytetään niille saatanan kapitalisteille ja amerikkalaisille, eivätkä eurooppalaisetkaan ansaitse saada parempaa kohtaloa. Hakkaa päälle muslimipoika! - Oikeasti uskonnolla ei ole tämän kanssa tekemistä, ei todellakaan ole! Niinkuin ei ristiretkissäkään ollut. (Muhammed itkee, Jeesus itkee. Tai luultavasti eivät välitä. Kohauttavat harteitaan: minkäs voit tuolle verenhimoiselle muurahaislaumalle!).

 

Mehän tiedämme nämä lahkot, on omat jehovantodistajamme ja tapanikoivuniememme, lestadiolaiset, jopa helluntailaiset, joiden kuvittelin olevan suhtkoht maltillisilla linjoilla, kunnes muuta kuulin. Kreationistit, mormoonit, uudestisyntyneet, nasaretilaisen kirkkokunta, skientologit...- Lahkolaisissa on koulutettuja ihmisiä, heitä, joiden olettaisi pystyvän ajattelemaan analyyttisesti ja järjellä. Nämä ominaisuudethan eivät sulje pois sitä, että henkilö silti olisi tunteva ja uskova ihminen. Mutta kun järkikin yhtäkkiä häviää päästä jonnekin taivaan tuuliin. Langetaan johonkin kummalliseen paulaan, pelko ja ahdistus täyttävät mielen. 

 

Kirjeessä sanotaan kauniisti, että MINÄ, siis minä Kaarina, olen sekoittanut kirjoituksissani kristinuskon ja islamin. Islamin Jumala on paha ja tahtoo pahaa, kristittyjen Jumala on rakkaus. Hyvä luoja sentään, onko kirjoittajan mielestä joka uskonnolla oma jumalansa jossain taivasten valtakunnassa (tai valtakunnissa!?). Minä kun olen ollut oppivinani, että olisi kaikkien uskontojen käsikirjoituksessa olemassa se ajatus, että on vain yksi jumala. Tai siis Jumala. Jokainen uskontokunta vain on tietävinään sen oikean totuuden tästä Jumalasta. Yksien mielestä tämä lähetti ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi. Toisten mielestä hän taas antoi koraanin yhdelle profeetoistaan, Muhammedille nimittäin, ohjeeksi elämän tielle. Tämän saman Jumalan eräs toinen  profeetta, Jeesus nimeltään, oli aikoinaan kierrellyt Lähi-Itää ja Kaksoisvirtain maata puhumassa viisaita ja yllyttämässä Punastunutkansaa. Jne jne.

 

Kirje, jonka sain, ahdisti. Ei siksi, että siinä vihjattiin, että minullekin olisi vain helvettiä tiedossa, ellen ottaisi Jeesusta elämääni. Että puolestani rukoillaan. Saa rukoilla ihan vapaasti. Itsekin rukoilen jatkuvasti. moni meistä rukoilee, mutta siitä ei tarvitse puhua, se on ihan yksityinen juttu.  - Minua ahdisti siksi, että kuvittelin, miten nuori ihminen tällaisen ottaisi. Miten tällainen teksti pilaisi nuoren ihmisen elämän, syyllistäisi, sekottaisi ajatusmaailman, ajaisi huumeisiin, kapinointiin kaikella tavalla, vaikka mihin. Tai alistaisi nuoren, lapsen, ihan maanrakoon, tuntemaan itsensä huonoksi, syntiseksi, pilaisi koko elämän. Minua ahdisti myös siksi, että vaikka miten kauniiseen myötätuntoon puettuna tällainen teksti tekee lähimmäiselle vain PAHAA, pahan olon. Sen lähettäminen on oikeastaan siis syntiä! Pakottamista. - Minua ahdisti, että ihmisen ei anneta rauhassa uskoa siihen, mihin uskoo, vaan tuputetaan.

 

Eksälläni oli täti, joka oli uskovainen. Uskonnon opettaja peräti. Viehättävä, lempeä, hymyilevä, iloinen. Ja ihan suhtkoht hyvä kokki Silmänisku, niinkuin sisarensakin, ex-anoppini. Täti ei ikimaailmassa olisi mitenkään tyrkyttänyt uskoaan. Ei pyytänyt kirkkon seurakseen, ei syyllistänyt. Uskoi vain hiljaa itsekseen, rukoili varmaan meidän kaikkien puolesta, ei IKINÄ tehnyt siitä numeroa. Hänen ei tarvinnut näyttää, miten MAHTAVA uskovainen hän on, miten HYVÄ ihminen hän on. Hän oli hyvä ihminen ihan luonnostaan. Mitä tapahtui hänen ja Jumalan välillä, se tapahtui vain hänen ja Jumalan välillä. Eikä siitä tehty numeroa, kuten sanottu.

Usko on uskoa, ei tietoa. Ihmisellä lie tarve uskoa johonkin itseään suurempaan. Ehkäpä se on rakennettu meillä jo DNA:han. SE ei ole mitään uskoa, että toinen sanelee, että tämä USKONasia on sitten näin ja sillä siisti. Jos et usko, niinkuin minä käsken ja kehotan, sinua odottaa iänkaikkinen helvetti.

Helvetti soikoon! Onneksi minä en usko helvettiin. Minä kun uskon vain johonkin Suureen Voimaan, karman lakiin ja jälleensyntymään. Uskon, että synnymme uudestaan ja uudestaan, kunnes olemme oppineet kaiken sen, mikä meidän oli tarkoitus oppia.- Mutta kuten sanottu, tämä on VAIN minun (ja monen miljardin muun) uskoa. Ei TIETOA.  

Ja bonuksena: tätä uskoani voin pohtia (tai olla pohtimatta) ihan itsekseni hiljaa, lukea siitä lempeitä kirjoja, kuunnella sydämeen käypää musiikkia, käydä tilaisuuksissa, missä mitään ei julisteta eikä pakoteta.

Sydän

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

08.07 | 08:24

Oisko ollut mukana Suomen somali-naisia? Höyrätäneiden suomalaisten blondien lisäksi.

...
26.06 | 09:50

Hei!
Hyvin mielellään minäkin vaihtaisin ajatuksia. S-postini on kaarina.dewolff@gmail.com. Vasta pääsin kirjan loppuun ja yksi viikko systeemiä on mennyt!

...
25.06 | 14:20

OLEN ERITTÄIN TYYVÄINEN KIRJAAN JA TULOKSIINI TOIVOISIN VOIVANI KESKUSTELLA TÄSTÄ UUDESTA ELÄMISEN TAVASTA JA KAIKKEEN SIIHEN LIITTYVÄSTÄ.

...
09.06 | 23:05

Päiväkoti lie paras sellaisille, joiden kotiolot - ikävä sanoa -ennakoivat mahdollista syrjäytymistä. Välittävä, osaava koti tietenkin antaa hyvät eväät!

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS