Enemmän vaan pitäisi oppia, niin loppuisi jatkuva sählääminen.
Korean matkalla minulla oli mukanani kamera (siis puhelin, jolla voi myös soittaa!) ja tabletti. Mutta kun liitäntäjohto puuttui, niin
en saanut kuvia siirretyksi tabletille. Piti joko lähettää viestinä tai whatsuppina itselle, tai yrittää räpeltää siitä puhelimelta s-postia (itselle) ja liittää siihen kuvia. Yhden jos toisenkin
kerran ystävllinen it-kone ilmoitti: viestin lähettäminen ei onnistu. Ja sitten paljon kertova lisäys: yritä uudelleen. Sen sijaan, että olisi kertonut, missä vika. Yhteyksissä, liian isoissa kuvissa, väärässä
osoitteessa...
No, kun oikein perusteellisesti sähelsin, niin sainhan yhden kirjoituksen tabletilla aikaseksi blogiini. Jopa niin, että se yhtäkkiä olikin menossa noin kymmeneen kertaan. Minä niitä ylimääräisiä
sitten poistelemaan. No enkös taas koheltanut hiukkasen, jolloin tulin poistaneeksi pari aiempaakin kirjoitusta. Muun muassa sen, jossa mainostin huippuhyvää opettajaa Antti Ylästä, jonka kursseilla olin ollut just nyt huhtikuussa.
Kurssin aiheena oli Windows 8, omalla läppärillä osallistuttiin. Antilla ovat hallussa muutkin aiheet:
Word, Excel, Powerpoint, Outlook (Tasot ihan alkeista vahvaan osaamiseen)
Internetin yleinen peruskäyttö
OneDrive, Dropbox eli tiedon jakaminen netissä
Window xp, 7, 8, oman kannettavan käyttäminen Win xp, 7, 8
Haluan mainostaa Antin koulutusta, koska olen itse niin monet kurssit käynyt, eikä niistä ole paljoa käteen
jäänyt. Opettajat on olleet ylimielisiä, liian hiljaisia, liian kaikkitietäviä, sanasto on ollut vierasta tai vastaavaa. On menty eteenpäin, eikä olla kehdattu enää häiritä opea, kun ei tajuttu ja kaikki
muut varmaan tietävät ja pitävät pöllönä. Antti sen sijaan lähti siitä, että kukaan ei putoa kelkasta, tyhmiä kysymyksiä ei ole, matskut ovat kaikilla koneella tallessa ja helposti hyödynnettävissä
kurssin jälkeenkin. Kerrattiin moneen kertaan, oli turvallinen olo ja ahaa-elämyksiä koettiin: hei, mähän taidan tajuta tämän!
Eräs rouva siinä sanoi, että häntä ei ole koko tietokone yhtään
kiinnostanut, pitää vain nyt yrittää, kun lapsenlapset sen ostivat ja pakottavat (mutta eivät itse koskaan ehdi näyttää, eivätkä oikeastaan osaa opettaa - kas, osaaminen ja opettaminen ovat eri asioita!). Nyt
hän innostui: minähän alan kiinnostua, kun alan tajuta, mitä hyötyä tästä oikeasti on!
Olin matkalta tultua taas markettikeikalla. Tarjosin verkkopankkitunnuksia ja rouva siinä kauhisteli: Eeei kiitos, enhän
minä, koneenkin annoin jo pois! Ja huom: syntymävuosi oli sama kuin itselläni: 45! Eli 70-kymmpisinä JO on päätetty olla vanhuksia, jotka eivät mitään opi, jotka tarraavat menneeseen ja näkevät unta snurrasta
ja IBM:n pallokoneesta. Ei ei hyvänen aika. Jos tässä eletään vielä 30 vuotta, niin miten sitä muka pärjättäisiin ilman tietokonetta? Suostutaanko olemaan toisten varassa? Joku muu hoitaa pankkiasiasi? Uskot
mitä lääkäri sanoo, etkä osaa tarkistaa netistä toisten asiantuntijoiden mielipiteitä? Et osaa tilata lippuja teatteriin tai laivaristeilylle paitsi soittamalla maksullisiin numeroihin, jonottamalla siellä tuntikaupalla
langattoman päässä puhelimen säteilylle alttiina. Mitenkä on: osaatko katsoa Areenasta sen Prisman ohjelman, josta kuulit puhuttavan, mutta joka jäi näkemättä? Pystyisitkö kuuntelemaan youtubelta jonkun Robinin
biisin, kun se lapsenlapsi niin sitä henkuttaa?
Mikä siinä tietokoneessa pelottaa?
Onkohan se vain se, että et osaa käyttää sitä. Et tiedä, miten netistä etsitään tietoa,mitä
se guuglettaminen oikein tarkoittaa, pelkäät että hermostut lopullisesti, pinna ei kestä, turhaudut ja koet itsesi niin viimesen päälle tumpeloksi! Siihen auttaa vain se, että menet hyvälle kurssille. Antti Ylänen
esimerkiksi pitää kursseja työviksissä ja opettaa yksityisestikin tai pienryhmissä tilattaessa. Olen osallistunut moniin tietotekniikan opetuksiin ja voin sanoa, että Antin kurssi oli paras tähänastisista. Meillä
oli hauskaakin jopa ja asioita jäi mieleen (lastentarhatekniikalla: lippu ja Eeee! - Se iskulause jäi soimaan päähän ja toden totta, siitä on löytynyt se ensiapu, kun en tiennyt, mistä lähden etsimään
jotain tietoa koneeltani). Lisäksi on kiva tietää, että kaikki opetettu on nyt tallennettu tähän läppärilleni todella selkeässä muodossa: on kuvat näppäimistöstä: ensin painat tuosta ja
sitten tästä. Sekä kerrottu: miksi teet niin. Koska olet vaativan duunisi aikoinaan pystynyt hoitamaan, niin tottakai voit vielä ehtiä jos vaikka minkälaiseksi tietotekniikkaguruksi! Hieman aivovoimistelua, niin ei dementiakaan
ihan heti uhkaa!
Pitäisi siis minunkin hieman tuota tiedonsiirtoa toiselta laitteelta toiselle opiskella, niin ehkä seuraavalla kaukomatkalla sählingit jäisivät väliin.
Ja tässä vielä Antti Yläsen
yhteystiedot:
antti.ylanen@a-training.fi
0408460100
www.a-training.fi
http://atraining.blogaaja.fi/
https://fi.linkedin.com/pub/antti-yl%C3%A4nen/46/582/97
Kurssille
siis siitä, niin avot, pian olet taituri!