Elokuvalle. Siis minulta, ei Hesarin arvostelijalta. Häneltä tuli vain kolme, minä antaisin vaikka viisi kuusi, jos se olisi sopivaa. Mutta eihän se ole, jos leffa ei ole jotenkin ERITYISEN taiteellinen. Mutta jospa annankin vain
tällaisen eläkeläis-tavis-katsojan tähdet: siis olkoon kuusi kappaletta.
Elokuva oli Harjoittelija, pääosissa Robert De Niro ja Anne Hathaway. Oscaritkin antaisin vielä molemmille 
.
Lämminhenkinen draama, sanoi Hesari. Sitä se oli. Lämminhenkinen ja opettava. Ilman hölmöjä kliseitä elokuva näytti, että nuorista
ja vanhoista voi olla kovastikin iloa ja hyötyä toinen toisilleen. Nuoret osaavat, painavat tukka putkella tätä digiaikaa, vanhat miettivät entisiä, mutta elävät myös tässä hetkessä, siinä missä
pystyvät. Ja pystyväthän he. Ei tietotekniikan osaaminen ja nenä kiinni älypuhelimessa oleminen ole sitä ainoata elämää!
En mitenkään käyttäisi tästä elokuvasta sanaa riemastuttava,
mutta sitä se välillä oli. Välillä jopa itketti ja nauratti yhtä aikaa. Silti se ei ollut mikään kevyt komedia. Ainesta on klassikoksi.
Aihe oli tuore, idea ihan mahtava (elokuvan firman idea senioreitten palkkaamisessa
olisi hyvinkin käyttökelpoinen! Ja sitähän tekee esim HOK-Elanto, minäkin teen keikkaa vähän väliä.) ja toteutus lämmin, todentuntuinen. Näyttelijöiltä puuttuivat maneerit, De Niroltakin!
Eli: menkää katsomaan!