Tänään tuli dokumentti Ellisin saaresta New Yorkin edustalle, jonne saapui 1900-luvun alussa 12 miljoonaa siirtolaista Euroopasta. Paremman elämän toivossa, myöhemmin myös sotaa pakoon (Roosevelt ei halunnut ottaa
esille 10.000 juutalaislapsen tuomista Euroopasta turvaan, koska vaalit olivat tulossa...). Siellä tuli ahkeria suomalaisia ja ruotsalaisia, rämäpäitä irlantilaisia, mafiaveljeksiä Italiasta, tulevien kuvernöörien vanhempia
Itävallasta, näyttelijöitä Puolasta ynnä muita mielenkiintoisia hahmoja. Jo aiemmin oli tuotu laivalasteittain mustia Afrikasta, verkoilla pyydystettyjä, kun eivät vapaaehtoisesti halunneet tulla...
Nämä
ovat nykyisin amerikkalaisia, laulavat käsi sydämellä Tähtilippua.
Ketkä ovat huomisen eurooppalaisia? Suomalaisia?
Moni arveli, että Isis soluttautuisi turvapaikan hakijoiden joukkoon, ne olisivat pian kaikkialla.
En olisi uskonut, mutta niin vain on. Ihan niinkuin ne Slussenin sissit ja muut junttilan einarit, niinpä vaan nämä soluttautujat pilaavat koko porukan maineen. Ja entäs sitten irakilaiset? Takaisin jo haluavat, kun ei tämä ollutkaan
onnela. Tulee räntää ja on kylmä. Vastaanottokeskuksessa on tylsää, ruoaksi tarjotaan jotain ihme maksalaatikkoa tai siskonmakkarakeittoa. Kuka sellaista nyt syö? - Minä kun luulin sinisilmäisesti, että vain
harvat tulisivat seikkailemaan, suurin osa olisi todellisessa hengen hädässä. Onneksi jokainen kuulustellaan tarkasti, motiivit ja tilanne selvitetään. Jyvät erotellaan akanoista.
Rikoksista on raportoitu niin paljon, tappeluista,
tulipalon aluista. Raiskauksista. Ei enää uskalla ulkona kulkea pimeällä meikätyttökään, joka aina on ollut rohkea ja luottavainen. Kummasti vaan se paniikki tarttuu. On käsittämätöntä, että
sellainen mieliala vaan alkaa voittaa alaa. "On oltava varovainen, ei sitä koskaan voi tietää...".
Viime viikolla olin pömpelikeikalla (me bonusneuvojat, bonarit, kutsumme keikkoja S-marketteihin ja Alepoihin tällä
nimellä!) ja sisään tuli musta mies muovikassin kanssa. Hän kysyi, voiko järrää kassin hetkeksi siihen mun viereeni. Tottahan toki. Että siis ei tarvitsisi selitellä kassalla. VAIKO? Tuijotin kassia, arvelin, että
näinköhän kohta räjähdän taivaan tuuliin. Huh, ei, mies tuli ja vei kassinsa pois pelottelemaan jotain muuta jossakin muualla. Nyökkäsi ystävällisesti mennessään.
Pian tuli nepalilainen. Nepalilaiset
näyttävät eri näköisiltä kuin Lähi-Idän ihmiset. Uskontokaan tuskin on islam. Silti tuli mieleen, onkohan nyt sopivaa katsoa silmiin, mitä jos tämä tulkitsee, että nyt se antaa ymmärtää...Jos
se odottaa nurkan takana, kun lähden töistä.
Kun nämä kulttuurit ovat niin erilaisia. Jos oot yhtään lukenut kirjoja islamilaisen kulttuurin maasta (tai yleensä erilaisesta kulttuurista), tajuat, että sitä,
mikä on jo äidinmaidossa omaksuttu, ei hevillä voida muuttaa.- Hesarissa oli joku aika sitten jostain naiskonstaapelista, joka kiertää vastaanottokeskuksissa kertomassa naisten oikeuksista Suomessa. Puhuu näille nuorille miehille,
joita on tullut laumoittain tänne Pohjolan perukoille. Näille, joiden hormoonit hyrrää ja joille on kerrottu, että täällä sataa mannaa taivaasta sekä naisia on tarjolla joka lähtöön, sen kuin vain
ottaa. - Kuulema ensimmäinen shokki näille miehille on, että nainen on poliisi ja hän tulee yksin sinne miesten eteen, katsoo silmiin, eikä käytä huivia. Ja häntä ei komennella.
Olemme taatusti historian
vedenjakajalla. Eurooppa ei enää ole se sama "vanhan länsimaisen kulttuurin kehto", Suomi ei enää ole lintukoto. Hollannin Pim Fortuyin (joka ammuttiin kadulle v. 2004) oli oikeassa: liika on liikaa. Pitää voida hallita tilanne,
kaikkien pitää voida hyvin, loputtomasti ei pieneen Hollantiin voida ahtaa tulijoita. Saksakin sulkee jo rajojaan, Ranskassa (vaikka äärioikeiston kannatus onkin laskussa) ja Englannissa otetaan järki käteen. Elämä ei
ole mustavalkoista, löytyy runsaasti sävyjä, niistä on löydettävä se tyydyttävin skaala. Ei ole olemassa mitään joko-tai.
Vuosia menee varmasti, ennenkuin pöly laskeutuu tämän kansainvaelluksen
jälkeen. Jospa sitten Isis ja Al-quaida ynnä muut Boko Harat olisi at muisto vain ja suomessa kasvaisi uusi sukupolvi, jossa suomalaiset olisivat vähän vilkkaampia, tummempia ja - heh - kauniimpia.