Tänään ajattelin...

Kyllä se luonto tikanpojan...

Lapsenlapsen (11 v) kanssa harrastettiin vähän kulttuuria. Ajattelin, että valitaan varhaisteinille kiinnostavaa ja sopivaa: kaupunginteatterin musikaali ”Vampyyrien tanssi”. Oli saanut loistavat arvostelut Hesarissa ja olikin mielestäni arvostelujensa väärti. Hieno juttu, mahtava esitys, upeat lavasteet. Lapsenlasi tunnisti musiikinkin sieltä ja täältä. Luin myöhemmin, että Bonnie Taylor on esittänyt/levyttänyt jotain alkuperäissävellyksiä.

Noh, molemmat oltiin haltioissamme. Pois lähtiessämme lapsenlapsi kuitenkin totesi minulle puoliääneen: ”olikohan tää kuitenkaan tarkoitettu ihan mun ikäisille.” Ai että miten niin, tietenkin oli. ”No, kun siinä kiroiltiin, jos oikein kuulin. Taidettiin sanoa paska.” Jaa, oisko ollut, en kuullut. Noh, onko se nyt sitten ihan hirveen paha? ”Joo, ja sittenhän ne pani siinä”, kuului seuraava tuomio.

TÄH!!?? Poika toisti tyynesti (luullen, etten kuullut): ”ne pani siinä.”

Huh. Minä siinä hyssyttelemään: ei niin sanota, se on ruma sana, sitä paitsi ei ne siis… niillähän oli vaatteet päällä, ne vaan pelehti, siis oikeesti, jos pitää sanoa jotain sellaista, niin… Höh, en muistanut, mitä pitää sanoa. MITEN sanot 11-vuotiaalle, öhöm, miten kerrot…? Kun et tiedä, mitä se tietää, miten paljon ja miten sille on kerrottu. Nyt kävi sitten ilmi, että pojat… Nii-ih, ainahan se on ollut: ne pojat!  Kuitenkin lapsi kertoi ihan  totisena, ettei hän tiennyt, että se p-sana on jotenkin paha, pojat on kertoneet. Ja MITÄHÄN ne mahtaa olla kertoneet?

Kotimatkalla sitten hieman yritin jutustella aiheesta. Kerroin, että ennen vanhaan aina sanottiin, että kyllä se luonto tikanpojan puuhun ajaa. Että tiedätkös, mitä sillä tarkoitetaan? Jaa et vai, noh, se on sitä, että… Ja sitten kerroin, että ei se p-sana nyt sinällään ihan hirveen paha ole, alatyyliä vain ja että on olemassa vieläkin pahempia sanoja, jotka alkaa n:llä (sanoin ne kyllä ääneen!!). Mut oikeeta tietoa se vois saada Väestöliiton sivuilta, siellä on linkit seksuaalikasvatukseen tai johonkin. Katso, niin kyllä sieltä löytyy. Ettei tarvii olla kavereitten mukamastiedon, mahdollisesti ja todennäköisesti joltain pornosivuilta saadun infon varassa.

Mutta tiedätkös mitä: tässä vaiheessa poika nolostui totaalisesti, pani kädet korvilleen ja kiljui: ”älä puhu mulle tuollaisia, mä en haluu kuulla. Apua, mummi, oo hiljaa nyt!” Heh, sitten vähän naureskeltiin. Voi, on se NIIN noloa. Totta vieköön on.

Myöhemmin poika oli kertonut äidilleen keskustelumme ihan tarkalleen. Hyvä juttu, eikö? Muistanut sen Väestöliiton ja kaikki. Arvelimme äitinsä kanssa, että tämä pikku it-neropatti on jo takuulla jo  käynyt siellä Väestöliiton sivuilla…

PS. Tänään kerroin tapauksen ystävälleni, biologian maikalle. Hän kertoi, miten hankalaa on valita sanansa oikein, kun joutuu puhumaan näistä asioista. Sanoi, että seiskaluokkalaiset on NIIIIIN noloina (lapsenlapseni on 5.luokalla). Arvaahan sen, mutta… Tieto ei ole pahasta tikanpojallekaan.

 

 

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS