Tänään ajattelin...

Kaukana jossain...

juupa juu, siis se...onnen maa. Etsin ao. otsikolla olevaa kirjoitustani blogi-arkistostani. En löytänyt, vaikka olin ihan varma, että tuolla otsikolla olen ennenkin kirjoittanut. Kun aloin plarata aiempia kirjoituksia, en tahtonut päästä edes katsomaan niitä! Vei tovin, ennen kuin äkkäsin, mistä löydän ne.

Miten sitten ne tavis-mummot ja -papat IKINÄ vois oppia Nordean systeemeihin tai muiden pankkien, jotka siirtyvät - kehtaavatkin siirtyä johonkin DIGI-aikaan! - ennen kuin analogi-aikaiset (krhömmm -osasinko oikein?) mummelit ja papparaiset tai muut yhteiskunnan ulkopuolelle luisuneet luuserit on päässeet rauhassa haudan lepoon? Kamoon, pitäis olla sentään jotain rotia! 

Nuori polvi jyrää meitin. Nyt pitäis kaikkien omistaa ja osata älypuhelin, nettipankki, läppärit summuut. Konttorit suljetaan, jäät ulkopuolelle nököttämään: ai, mistäs minä nyt...täh...

Ennen iihmiset luokiteltiin selkeesti työn ja pääoman välisen eron mukaan. Ristiriita, näin sitä sanottiin. Oli rikkaat, oli köyhät. Toiset antoi pääomaansa (perittyä tai varastettua) firman käyttöön ja firma palkkasi työntekijöitä, joiden selkänahasta revittiin voittoa sille pääomalle, jonka kapitalisti oli sijoittanut tähän yritykseen. Yrittäjä piti sen voiton omanaan ja maksoi orjilleen palkkaa ja sosiaaliturvaa, mutta kitsaasti, kitsaasti!, koska suurimman osan voitoista piti palutua kapitalistille. Muutenhan kauppa ei kannattanut. Näin oli marjat.

Meniköhän se jotenkin näin? Viisaammat oikaiskoot, jos meni ihan pieleen!

Voi voi, menneen talven lumia! Kehiin on tullut monenlaista muuta jakoa. Tosi-tv:een katsojat kontra Teema:n leffojen ja dokumenttien katsojat. Ja jos nyt kehtaisin sanoa (kohta on ehkä poliisi ovella!), yökerhojen ja Seiskanlukijoiden  pintaliitäjät, kontra kulttuurin harrastajat ja kirjojen lukijat, hipsterit kontra tavalliset tallaajat. Aina me ihmiset jaotellaan toisiamme.

Ja hyvä niin. Hyvä niin. 

Meitä on nuoret ja vanhat, vanhat ja nuoret. Toiset huokailee Vain elämää-ohjelman parissa, jotkut hehkuttaa Saara Aallolle, jotkut seuraa poliisisarjoja, joillekin riittää uutiset. 

Mutta muista: yksi meillä on yhteistä: joka päivä on kauempana syntymästäsi ja jos nyt niin sattuisi käymään, että kuolet huomenna, niin ota tästä päivästä kaikki irti. Älä murehdi huomista, se tulee kuitenkin, haluisit tai et.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS