Tänään ajattelin...

Poliittisia valintoja

Tänään oli Hesarissa hyvä mielipidekirjoitus "Miljoonien ihmisten yhteisö ei synnyt ilman riitoja", joku Ville Kari-niminen henkilö Pariisista siinä muistutteli, mitä jo eläessään arvostettu kirjailija Victor Hugo oli 170-180 vuotta sitten ennustanut Euroopan tulevaisuudesta. Joskus olisi oleva aika, jolloin Euroopan kansat yhtyisivät ja muodostaisivat eurooppalaisen veljeskunnan. Luodit ja pommit vaihettaisiin äänestyslippuihin. 

Nyt on se aika. Miten vähän aikaa on koko historian näkökulmasta vasta kulunut ensimmäisestä, saati toisesta maailmansodasta ja ollaan jo näin pitkällä. Brexit on väärä tie, se olisi iso askel taaksepäin Britannian osalta ja meidän muidenkin. Toivottavasti he vielä ehtivät tulla järkiinsä. Tietenkin on erimielisyyksiä ja tiukkojakin vääntöjä, mutta kun on kuitenkin yhdessä pystyttävä vastaamaan globalisaation tuomaan tulevaisuuteen ja ilmaston muutokseen (nuoret ei turhaa lakkoile ilmastotalkoiden puolesta!), kansainvaellukseen, joka joidenkin ennusteiden mukaan on vasta alkamassa, on mielestäni ainoa tie säännöstellä asioita yhtenä maanosana, naapureina, jotka jo vuosisatoja ovat jakaneet yhteisen arvomaailman. 

Meillä on kauhistuttava kehitys meneillään USA:ssa, meillä on jännitteitä Venäjän suunnalta, Kiinasta ja Pohjois-Koreasta.  Miten mahtaa olla tulevaisuus muiden maaosien kanssa! Arktiset alueet? 

Nyt kun nyt May erosi, mikä mahtaa olla brexitin tulevaisuus? Miten siellä kukaan muukaan saisi aikaan sopimusta, joka miellyttäisi sekä EU:ta että Britannian parlamenttia? Elämme -niinkuin aina -jännittäviä aikoja. 

Pakolaisvirrat? Rajat kiinni-systeemi on kestämätön pitkällä aikavälillä. Kuka lähtisi kotoaan, jos asiat olivat tolkullisela tolalla. Nälkä ajaa pois, pelko ajaa pois, kuolemanvaara ajaa pois. Jokainen sieltä lähtevä ja tänne pyrkivä on jonkun äidin lapsi ja jonkun lapsen vanhempi tai sisar ja veli. Jokaisella on historiansa ja vaiheensa. Jokainen jättää jotain taakseen ja tulee enmmän tai vähemmän traumatisoituneena anomaan turvapaikkaa ja oleskelulupaa. En minäkään tykkää yhtään siitä, että kasvot peitettyinä  (tai edes hiukset) tullaan ostoksille  kauppoihin tai jonottamaan terveyskeskukseen. Juuri hiljattain oli Joensuun Lidlissä rouva, jolla niqabin virkaa teki paksu tavallinen kaulahuivi, niin että silmät vain näkyivät ja mies siinä tietysti  polleena saapasteli vieressä pää ihan paljaana jumalansa silmäin alla. Otti se minua päähän, kiukutti ihan, mutta en ilmeelläkään näyttänyt, koska se ei oikeasti ole minun ongelmani. Eikä uhkaa henkeäni tai terveyttäni millään tavalla.Pirkko Arstila aikoinaan arvosteli jotain kireissä rikoissa pasteeraillutta neitokaista (muistattehan: rikoo on riskillä ruma), mutta ei se ole minun tai Pirkon ongelma. Esteettistä silmää voi kirvellä ja asiaa täytyy saada oman sielunsa keventämiseksi arvostella, mutta siihen se sitten jääköön. Eli kasvot peitettyinä, burka yllä tai miten vain, näillä ihmisillä on omat tapansa ja arvonsa, mutta niin kauan kuin hyväksyvät meidän  tavat ja lait ja säännöt, no hätä. On tietenkin aina tapauksia, jossa ei ole ymmärretty, on ylitetty rajat, ei ole vielä sisäistetty uuden maan vaatimuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia. No, se siitä, etten innostu liikaa. 

Mutta sitten luin kauniin kirjoituksen  Hesarin Kuukausiliitteestä (lehti ei vaan millään ota vetääkseen enää ihan samalla tavalla, kun Ilkka Malmberg on poissa), Maarit Feldt-Rannan jäähyväiset. Jäähyväiset eduskunnalle, politiikalle, maailmalle.  Tuija Pallasteen kirjoitus Liisa Takalan hienoine kuvineen. Tuli käsitys hienosta ihmisestä, joka ilmeisesti todella on pistänyt itsensä likoon paremman maailman puolesta. Maarit on lähtöisin melko ankeista oloista, äiti jakoi postia ja isä oli kotona, koska oli sokea. Artikkelin mukaan 60-luvulla sitä vammaisena oli miltei automaattisesti työelämän ulkopuolella. Peruskoulun tulo oli Maaritin mielestä hänen pelastajansa, tarjoutui tasavertainen mahdollisuus koulutukseen, vaikka olikin köyhä. Kyllä se varmasti niin on ollut, peruskoulu on luonut pohjan maamme tunnetulle know-how:lle.Kaiken kaikkiaan hieno hyvästijättö. Maarit vaikuttaa tyyneltä väistömättömän edessä. Hän kokee eläneensä täyden ja rikkaan elämän. 

Politiikkako likaista peliä? Kyllähän sitä suhmuroidaan, tulee ilmi korruptiota ja peittelyä, mutta neuvoteltava vain on. Niin valtion kuin EU:n ja koko maailmankin tasolla. Päätettävä asiosta, tehtävä kompromissejä. Toivottavasti RInne saa täällä omassa lintukodossamme neuvoteltua hyvän hallitusohjelman, jota enemmistö voi kannattaa. Lycka till!

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

08.07 | 08:24

Oisko ollut mukana Suomen somali-naisia? Höyrätäneiden suomalaisten blondien lisäksi.

...
26.06 | 09:50

Hei!
Hyvin mielellään minäkin vaihtaisin ajatuksia. S-postini on kaarina.dewolff@gmail.com. Vasta pääsin kirjan loppuun ja yksi viikko systeemiä on mennyt!

...
25.06 | 14:20

OLEN ERITTÄIN TYYVÄINEN KIRJAAN JA TULOKSIINI TOIVOISIN VOIVANI KESKUSTELLA TÄSTÄ UUDESTA ELÄMISEN TAVASTA JA KAIKKEEN SIIHEN LIITTYVÄSTÄ.

...
09.06 | 23:05

Päiväkoti lie paras sellaisille, joiden kotiolot - ikävä sanoa -ennakoivat mahdollista syrjäytymistä. Välittävä, osaava koti tietenkin antaa hyvät eväät!

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS