Tänään ajattelin...

Oi Kaanaan maa

Nämä israelilaiset, jotka eilen tupsahtivat tuohon pihalle, olivat kyllä silmiä avaava tuttavuus. Olen aina kuvitellut, että sielläpäin maailmaa vain soditaan tai ainakin ollaan varpaillaan, pommitellaan puolin ja toisin, väijytään ja rakennellaan aitoja, vihoitellaan ylipäänsä. Jos täältä sinne matkustetaan (ellei juuri silloin ole ulkoministeriön  ei suositeltavien matkakohteiden listalla), mennään vain Jerusalemiin ja kulkemaan Jeesuksen jalanjäljissä, uskonnollisia charter-matkoja siis.

Nämä ihmiset asuvat pienessä kylässä Jerusalemin ja Tel Avivin välissä, rouva opettaa yliopistossa (oliko se nyt juuri Tel Avivissa), yksi tytär opettaa yliopistossa Minnesotassa (USA), yksi toimii arkkitehtina Israelissa ja kolmas on sosiaalityöntekijä myöskin kotimaassa. Poika on armeijassa (joka on pakollinen kaikille, pojille 3 vuotinen, tytöille vähän vähemmän). Pariskunnan mies, isä siis, on software-insinööri. Tavallisia, koulutettuja ihmisiä. 

Ihmisiä, jotka sai päähänsä Tallinnan konferenssin lopuksi (rouvan juttu, mies oli vain seuralaisena mukana), poiketa vähän tähän tuntemattomaan eksoottiseen Viron  naapurimaahan. Siitä vain autoon ja nokka kohti Savonlinnaa ja eikun samantien Heinävedelle!

Pyydettiin heitä piknikille Koloveden kansallispuiston Pitkäsaareen. Siellä on metsähallituksen ylläpitämät nuotiopaikat sekä puisia alustoja teltoille. Makkarat kelpasivat oikein hyvin, vaikka sianlihaahan niissä on. Kysyttiin ovatko juutalaisia, ei oikein saatu vastausta. Viittasivat kintaalla uskonnolle. Tästä puhuttiin myöhemmin lisääkin, kun olivat vielä illallisella, kertoivat ortodoksijuutalaisuuden  kasvusta, koska sillä voi välttää tai ainakin siirtää armeijaan menoa. Ovat opiskelevinaan kabbalaa jne. Kuulema ärsyttäviä, ihmiset ovat kiukkuisia.

Kertoivat, että muuten elämä Israelissa on ihan tavallista, rauhallista ja arkista. Vapaata -tiettyyn rajaan saakka. Naisten asema on hieman uhattuna, demokratia on hieman uhattuna...

Eli ois aika kiva käydä, nähdä itse, tajuta se ilmapiiri, havaita ne tilanteet.

Kun me istuskeltiin siellä kansallispuiston piknikpaikan pöydän ääressä ja katseltiin tyyntä, aurinkoista järven pintaa, mieleen hiipi tietoisuus, että kyllä se sittenkin taitaa olla lottovoitto, kun on syntynyt Suomeen. Vaikka ne ikuiset valittajat sitä aina jaksavat epäillä ja irvailla.

PS. Puhuttiin villieläimistä. Kerroin pariskunnalle, että pohjoisessa meillä porot kulkevat vapaana, mutta kuuluvat aina jollekin. He sanoivat, että heillä kamelit vaeltelevat vapaina, mutta ovat jonkun omaisuutta.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

08.11 | 20:37

Mihin noita yksityisiä tarvitaan, kun julkinen puolikin toimii, ainakin vakavien sairauksien kohdalla hyvin! Ja kun niille tulee hoppiöu, tuovat julkiseen hoito

...
08.07 | 08:24

Oisko ollut mukana Suomen somali-naisia? Höyrätäneiden suomalaisten blondien lisäksi.

...
26.06 | 09:50

Hei!
Hyvin mielellään minäkin vaihtaisin ajatuksia. S-postini on kaarina.dewolff@gmail.com. Vasta pääsin kirjan loppuun ja yksi viikko systeemiä on mennyt!

...
25.06 | 14:20

OLEN ERITTÄIN TYYVÄINEN KIRJAAN JA TULOKSIINI TOIVOISIN VOIVANI KESKUSTELLA TÄSTÄ UUDESTA ELÄMISEN TAVASTA JA KAIKKEEN SIIHEN LIITTYVÄSTÄ.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS