Tänään ajattelin...

Pakko hehkuttaa tätä kirjaa!

Ja se on -yllätys, yllätys  -Michelle Obaman tarina. En harrasta elämänkertoja, ehkä pitäisi, mutta nyt oli tytär niin moneen kertaan käskenyt kuunnella tämän, että ostin lopulta äänikirjan. Tottakai olin ihaillut Michelleä ja Barackia ja tiennyt heidän tarinansa päällisin puolin, mutta nyt vasta todella tunnen. Tiedostan ja tajuan, tämän lähemmäs ei voi Michelleä päästä. Michelle tarjoaa lähikuvan rodun vaikutuksesta tavalliseen keskiluokkaan kuuluvien, äärettömän lahjakkaiden ja ahkerien lasten ja nuorten elämään, opiskeluun, ammatinvalintaan. Ihan ruohonjuuritasolla. Millaiset olivatkaan Michellen vanhemmat, viisaat ja peräänantamattomat, kaikkensa tehneet. He halusivat lastensa (Michelle ja Greg) etenevän niin pitkälle opinnoissa, kuin pystyisivät, kustannuksista viis.  Tietäen, miten mielettömän kallista onkaan opiskelu Amerikassa! Michellellä on kaksi huippuyliopiston tutkintoa, hän itsekin joutui ottamaan ison opintolainan.

Ihana rakkaustarina alkaa vähitellen, kun Michelle saa nuoren kesäharjoittelijan, Barackin, ohjattavakseen lakiasiantoimistossa Chicagossa. 

Koko tarina on niin mielettömän innostava ja upea, politiikkaan meno, lapset (jotka ovat tärkeässä roolissa läpi kirjan), kampanjat senaattoriksi ja presidentiksi.  Ensimmäisen naisen rooli, valtiovierailut, ihmisten tapaamiset, mm. kuningatar Elisabeth. Elämä Valkoisessa talossa, kasvimaa siellä, jota kukaan ei ollut hoitanut sitten Eleanor Rooseveltin. Puuttuminen yleensä amerikkalaisten nuorten ruokatottumuksiin. Lasten kasvattaminen kaiken tuon hälinän keskellä. Tytöt, Malin ja Sasha ovat selvästi olleet molemmille todella tärkeitä, heille on haluttu tarjota tavallinen nuoruus, mutta mahdotontahan se on ollut.

Lukija kirjassa on niin hyvä (Krista Putkonen-Örn), että tuntuu kuin suomenkielinen Michelle itse kertoisi tarinaansa. Suosittelen ehdottomasti ihan jokaiselle, varsinkin kaikkien nuorten, sekä poikien että tyttöjen pitäisi lukea tämä (tai vaikka kuunnella). Opiksi siitä, että mikä tahansa on mahdollista, jos ihmisellä on ahkeruutta ja ymmärrystä kehittää itseään, että opiskelu kannattaa. Oppiakseen jotain eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta, rasismista. Ja oppiakseen, että olet hyvä, riittävän hyvä. Koska Michelle on koko ikänsä joutunut itseltään sitä kysymään ja sitten vakuuttamaan: kyllä, minä olen riittävän hyvä.

Lue tai kuuntele!

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

25.05 | 20:49

minulla samat oireet jo 8 vuotta joka päivä.keinuntaa kävellessä hämärässämyö pahempi. aamuisin kaikki paikallaan muutaman tunnin kun liikkuu rauhallisesti, mut

...
21.11 | 23:22

Toi urheilun seuraamattomuus ja kyvyttömyys ymmärtää yhteisöllistä onnentunnetta maaleista ja voitoista on oltava geneettistä.

...
08.11 | 20:37

Mihin noita yksityisiä tarvitaan, kun julkinen puolikin toimii, ainakin vakavien sairauksien kohdalla hyvin! Ja kun niille tulee hoppiöu, tuovat julkiseen hoito

...
08.07 | 08:24

Oisko ollut mukana Suomen somali-naisia? Höyrätäneiden suomalaisten blondien lisäksi.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS