Tänään ajattelin...

Eutanasia?

Milloin sille pitäisi antaa vihreää valoa? Pieter sanoi, tultuaan hyvästelemästä sisarensa: silloin, kun henkilö sanoo, että kuolema on parempi kuin elämä. Pieterin sisar vastasi kysymykseen "oletko todella harkinnut": "parempi tänään kuin huomenna". Siinä ei nyt ole enää paljoa sanottavaa. Hän painoi enää 36 kiloa (pituus n. 160 cm). Mitä elämää se on, jos on vain hengissä, mutta ei elä? Jos tiedät, että millään keinolla et voi enää palauttakaa osaakaan siitä, mikä oli ennen.

Tämä armas mieheni ei usein ole tunteellinen, tai osaa peittää tunteet, niin kuin mies ikään -luulisi ihan suomalaiseksi - mutta nyt oli. Ei itkenyt -tosi mieshän ei itke. Vai itkeekö? - mutta kertoi. Kertoi millaista oli pitää sisartaan kädestä, muistella lapsuutta ja nuoruutta, puhua suhteesta toiseen sisareen, johon välit ovat poikki, puhua uskonnosta ja suhteesta kuolemaan.

Olin tosi tyytyväinen, että halusi istua alas, ottaa oluen ja puhua. Jotain ihan uutta, ehkä hä nyt koki, että voi jakaa kanssani ne tunteet, joiden sanoi vaikuttaneen häneen todella syvästi. Että hänen sisarensa oli niin rohkea, että USKALSI, että PYSTYI tekemään tämän päätöksen. Lääkkeet eivät auttaneet enää kipuihin, eivätkä tunnereaktion hallintaan, sisar oli  melkein pudonnut sängystä, jossa sentään oli laidat, kun ei pystynyt yhtään kontrolloimaan kroppaansa. Se oli ollut kauheaa katsottavaa, eikä Pieter ollut voinut tehdä mitään, ainoastaan estää putoamisen lattialle.

Voin kuvitella. Sisar, johon on ollut kiinteät suhteet kaikki nämä vuodet. Molempiin sisariin on, nyt toinen vain ei tiedä, että toinen on tänään saanut armokuoleman, kuten eutanasiaa myös on kutsuttu. Melkoisen vaikuttava, tunnepitoinen kokemus.

Intiaanikoiramme  Waya ei tiennyt miten päin olisi, kun Boss oli lopultakin siinä. Wayanhan on aina ollut mukana matkoilla, aina on autolla menty, mutta tuntee myös lentokentän. Tietää, että sieltä se/ne tulee. Ihan häntä varten, kaikki on taas hyvin, no problem! Superdog!  Waya voi taas nukkua olematta vihainen mulle. Boss is finally at home. Marvellous.

Mutta eläimillehän eutanasia on sallittu. Sitten kun se aika koittaa. Entäs Pieter, mitkä on fiilikset? Koira, joka vinkuu, uikuttaa ja puskee. Suurin lohtu, se suuri, se Suurin, Eino Leinon sanoin.

And Boss is finally happy, olihan intiaanikoira odottamassa. Ja minä 🤔.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

25.05 | 20:49

minulla samat oireet jo 8 vuotta joka päivä.keinuntaa kävellessä hämärässämyö pahempi. aamuisin kaikki paikallaan muutaman tunnin kun liikkuu rauhallisesti, mut

...
21.11 | 23:22

Toi urheilun seuraamattomuus ja kyvyttömyys ymmärtää yhteisöllistä onnentunnetta maaleista ja voitoista on oltava geneettistä.

...
08.11 | 20:37

Mihin noita yksityisiä tarvitaan, kun julkinen puolikin toimii, ainakin vakavien sairauksien kohdalla hyvin! Ja kun niille tulee hoppiöu, tuovat julkiseen hoito

...
08.07 | 08:24

Oisko ollut mukana Suomen somali-naisia? Höyrätäneiden suomalaisten blondien lisäksi.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS