On sanottu, että unennäöt taloista merkkais, että etsit itseäsi (tjaa, onkohan vähän liian ylevästi sanottu). Entäs kaupungit?
Nuorena näin jatkuvasti unta taloista, oudoista, vanhoista
kivi- tai puutaloista, paljon käytäviä, suljettuja ovia. Sittemmin tulivat kuvaan kaupungit, aina joku vieras paikka, aina sateista tai räntää, ihan kuin jotain tehdasalueita, likaista, ei viihtyisää. Nyt sitten on tulleet
ajoneuvot. Ajan itse autoa (oikeasti ajan harvoin), ei ongelmia, vaikka aina on sohjoa kaduilla, enkä tiedä, mihin suuntaa pitäisi mennä. Viime aikoina on ollut julkiset liikennevälineet etusijalla. Etsin oikeaa bussipysäkkiä,
saatan jopa muistaa jostain edellisestä unesta, että tuollahan se oli. Toissayönä piti vaihtaa raitsikkaa, jäin pois yhdestä odottamaan toista. Huomasin, että käsilaukku oli hävinnyt, samoin puhelin. Oliko joku
vienyt ne vai olinko unohtanut ne viereiselle penkille. Eka ajatus oli, että pitää saada kiinni tuo edellinen, juuri pysäkiltä lähtenyt raitsikka. Samassa tajusin, ettei se ole mitenkään mahdollista. Huoli siitä,
että kun joudun joka tapauksessa nousemaan ilman lippua seuraavaan tulevaan, tulee tarkastaja ja joudun siinä selostamaan juttua kaiken kansan kuullen! Hirveä häpeä jo etukäteen. Seliseliseli, aikuinen, vanha ihminen! Ai että
käsilaukku hävinnyt? Ja puhelin? Niinhän niillä kaikilla!
Viime yönä ei ollut busseja eikä raitsikoita. Oli paljon kaikenlaista. Mm toinen dementoituneista työtovereistani, istuskelin hänen kanssaan
jossain autiossa ravintolassa (olen nähnyt hänet viimeksi ennen korona-aikaa). Oli joku kolmaskin henkilö, minulle tuntematon.
Sitten piti mennä kirpputorille, se oli jossain suuressa entisessä teollisuusrakennuksessa.
Mukamas sadetakkia etsiskelin. Kun en heti ostanut nättiä turkoosia, jonka löysin, myyjä suuttui ja hinta nousi. Ja etsiskely jatkui, kirpputoritunnelmissa sitten heräsin.
Olen huomannut, että kun ottaa melatoniinin (vain
niitä 1,9 millin marketin pillereitä), näkee vahvoja unia, jotka myös muistaa. Mitähän se siis tekee aivoille, Olen kuullut, että pelkkää hyvää. Toivottavasti.