Tänään ajattelin...

Mistä tietää, että on vanha?

Siis paitsi siitä, että on elänyt jo hyvin monta vuotta? No, ainakin siitä, että ei muista, laittoiko jo voidetta kasvoilleen, yhtä ryppyisiltä ne näyttävät kuin 5 minuuttia sitten. Ehkä en laittanut, parasta laittaa, vaikka tulisi tuplasti. Ja siitä, että tasapaino heittää, yhdellä jalalla seisominen on vaikeaa. Sängystä on vaikea kömpiä ylös, menee tovi jos toinenkin, ennenkuin jäsenet oikeavat ja alkavat taas liikkua. Liikkuvat, miten liikkuvat, mutta kuitenkin. Yleinen raihnaisuus on arkea. Ulkona "reippaalla" kävelylenkillä on pysähdyttävä ihailemaan puuta tai taloa. Kun ei jaksa, on levättävä välillä. Kaukana menneisyydessä ovat ne ajat, kun minullekin sanottiin: mitä suotta junaa käytät, pysähtelee vain turhaan asemalla. Tuolla vauhdilla olisit kävellen jo perillä! Kaukana ovat ne ajat, kun juoksin Naisten kympillä aina sen kymmenen kilometriä. Todella juoksin ja monena vuonna!

Ennen vanhaan liukuesteitä kengissä ja perässä vedettävää kauppakassia käyttivät vain vanhat ihmiset. Nyt niitä käytän minä. Eikös se siis, jos mikä ole selvä merkki ikääntymisestä?

Tietenkin on ne vanhat totuudet: lapsenlapsetkin jo alkavat olla isoja, siispä minun täytyy olla vanha. Ihan vielä ei ole koittanut se aika, jolloin kerron jokaiselle, että olen jo 83 vuotias (tai 87) ja odotan sitten toisen päivittelevän: oi eeei, ei millään voi olla totta! Kuulitko hei, tämä rouva väittää olevansa jo 83, en sanoisi, että on päivääkään yli 65. - Noita iltalypsyllä olevia vanhuksia kyllä löytyy.

Sanotaan, että sitä on niin vanha kuin tuntee olevansa. Siis sitä on vanha nyt, kun kerran tuntee olevansa vanha. Itse päivittelen kaiken aikaa, miten tämä niin äkkiä kävi. Juuri olin koulua aloittamassa, juuri oli oppikouluun pyrkimiset ja ylioppilaskirjoitukset ja nyt olen ollut jo hyvän aikaa eläkkeellä. Äiti (joka taas kerran virkistyi siellä Portsa-kodissa ja päätti vielä olla kuolematta) aina ihmetteli sitä samaa. Ehkä jokainen vanha ihmettelee. Joskus parikymmentä vuotta sitten sivuutin sellaiset puheet. Näin vanhat ihmiset vanhoina, vuoteeseen sidotut "kasvikset"  olivat niitä ikivanhoja. En samaistunut heihin. Nyt näen siellä itseni: sängynpohjalla, avuttomana, toisten hoidettavana. Se kauhistuttaa minua. 

Pitää vaan hyväksyä tämän ajan riento ja ihmisen kuolevaisuus. Ihan omallakin kohdalla. Mitä siinä kapinoin eniten? Sitäkö, että pitää luopua niin paljosta? Tuntuu, että aika loppuu kesken, olisi pitänyt vielä ehtiä sitä tai tätä. Tiedän, että todellisuudessa annoin tilaisuuksien lipua ohi, en ollut tarpeeksi tarmokas ja päättäväinen ja nyt sitten narisen, ettei enää ole mahdollista aloittaa mitään. Jos olisin neljäkymmentä vuotta nuorempi, mitä tekisin toisin? Tekisinkö lopulta mitään toisin?

Samanikäiset puhuvat, etteivät oikein enää jaksa pitkiä lentomatkoja: pitää kiireesti tehdä vielä, kun on aikaa. Pitää nyt mennä ja kokea. Kohta sitä ei enää jaksa. Mitä ihmeen puhetta tämä oikein on? Ihan kuin manaisi sitä lopullista vanhuutta tulemaan vain nopeammin!  

Ystäväni Elly (72 v.) ajaa Hollannista Rostockiin maaliskuun alussa, tulee laivalla yli ja viettää kanssamme pääkaupunkiseudulla pari päivää. Käydään konsertissa ja shoppailemassa. Sitten hän ajaa 400 km mökilleen viettämään pääsiäistä. Yksin. Ei lämmintä vettä, ulkovessa. Elly ei mieti, onko hän liian vanha ajamaan yksin ja viettämään yksin aikaansa ja pimeitä öitään mökillään. Hän on valoisa ihminen, elää täysillä koko ajan, nyt kun toinenkin lonkka on leikattu ja liikkuminen käy taas kuin tanssi. Mökillä voi katsella elokuvia, kuunnella musiikkia, opiskella venäjää ja suomea. Aika ei käy pitkäksi.

Yritän oppia Ellyltä ja nähdä edessäni lukuisia aktiivisia vuosia. Lopettaa tämän vanhustelun. 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

19.06 | 11:06

Hahaa.. just niin

...
21.04 | 21:24

Aikamoista sattumaa vai...

...
27.08 | 22:43

But ASK them if they got Canadian bacon! 😂🤣

...
26.08 | 19:25

Kiire/kiire/kiire..on tuttua tavaraa sekä omasta takaa, että tuontitavarana. 😀Mutta hermosi on kuin pajunoksa: taipuu muttei katkea.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS