Kaarinan kotisivu

Metsästyskausi alkaa. Naapurien koirat saavat harjoitusta ja kaipaamansa liikuntaa. Tosi lähinaapurin koiria kävelytetään muulloinkin, jokaista kai jonkun kerran viikossa.

Tänään, kun olin meidän vapaaherran kanssa kävelyllä mökkitiellämme (ilman pantaa tai hihnaa, kuten tavallisesti), tapasin kauemman naapurin istumassa autossaan tien vieressä. Kyselin, onko autoon tullut vika vai mikä on hätänä. Hän räpläsi siinä puhelintaan (joka taisikin olla koiran radiolähettimen kaukosäädin) ja sanoi, että hän tässä ihmettelee, mitä koiralle on tapahtunut. Liikkuu niin vähän. Tänään on normaalin 30 kilometrin sijaan juossut vain 7 km. Ja että aina kun hän yrittää saada sen tulemaan, se vain siirtyy hiukan. 

No, noista vempaimistahan en mitään tiedä, miten ne toimivat ja miten niillä saadaan koira tottelemaan ja palaamaan, mutta ehdottelin siinä, että jospa on saanut vainun, eikä osaa lähteä siitä hirven tai ketun luota. - Tai sitten on jäänyt kiinni johonkin, naapuri synkisteli.

Mitenkähän nämä jutut ennen hoidettiin? Ei ollut radiolähettimiä koirien selässä. Kai ne sitten vapaana juoksentelivat, tulivat kotiin, jos tulivat. Aina on koiria käytetty metsästyksessä, aina ne ovat jahtia haukkuneet ja sen homman hoitaneet. Kotiin tulleet, elleivät ole joutuneet suden suuhun. Ja kotona sitten häkkiin, etteivät ihan itseään näännyksiin juoksisi pitkin metsiä.

Muistan  hyvin, miten mäyräkoiramme Olga lähti jäniksen perään. Siinä eivät mitkään komennot auttaneet, kun neitiä vietiin. Tunti kului helposti, ennenkuin hän läähättäen palasi. Mutta palasi kuitenkin. Ja lähti kiltisti kanssani metsästä kotiin. Hänkin ilman pantaa ja remmiä.

Waya ei lähde saaliin perään. Nuuhkii kyllä, joskus pitkänkin matkan nenä maassa, joskus ilmassa (arvelen silloin, että hirvi siitä on painanut). Joskus kipaisee pikkuisen jonkun eläimen jälkiin (jäniksen luultavasti) tai pelottelee isoja metsälintuja, mutta aina tulee kutsuttaessa takaisin. Hän ei ole metsästäjä, hän on vahtikoira, paimenkoira.

Jokainen koira luonteensa mukaan. Jos ymmärtää koiran luonteen, tietää jo paljon. Villakoirista sanotaan, että ne ovat niin miellyttämisen haluisia, että tekevät mitä vaan isäntänsä puolesta. Siksi ne ovat parhaita sirkuskoiria. Sitten on palvelukseen soveltuvia rotuja, jotka nauttivat työtehtävistä ja vastuusta. Labbikset esimerkiksi. 

Tämä meidän vapaaherra kyllä tottelee, milloin haluaa tai tietää, että on pakko. Elikäs Pieteriä on pakko, minun kanssani voi uhitella. Olla olevinaan, niinkuin ei kuulisi. Sitten hajamielisen oloisena lönkyttelee luokse. "Ai, mitä sulla oli mielessä?" kysyy ilmeellään. Kohauttaisi vielä olkapäitään, jos osaisi.

Yleiskuva