Kaarinan kotisivu

Oltiin lapsenlapsen konfirmaatiotilaisuudessa. Paitsi Pieter, hän ulkoilutti kirkonmenon aikana omaa ja tyttären koiraa. Oli kuulema tyttären romanialainen katukoira kovin oppivainen ja tuli hyvin toimeen Wayan kanssa.

Juu, mutta minä ja sukulaiset sekä sadat muut, toisen sukulaiset ja ystävät kauniissa Keuruun kirkossa ihmettelemässä menoa. Ensin kannetaan risti, joka on tehty käkkyräisistä puunrungoista, sen perässä marssivat nuoret alboissaan. Kaikkia kummallisia rituaaleja seuraa, sinne nurkan taa, jossa istuimme, tuskin kuului mitään. Hajanaisesti jotain: ... me kaikki...tänään, näiden nuorten...jeesus... armopöytä...jokainen meistä on joskus...mutta...sen vuoksi juuri meille on annettu... Ynnä muuta. -Sitten nuoret lauloivat jotain, hienosti ja reippaasti, gospelin tyylisesti.  Sitten ne siunattiin (pastori, Jumalan sijaisen ominaisuudessa. Mietin, mitenkähän TÄMÄ pastori oli käyttäytynyt vaellusleirillä...), sitten joku isonen (lapsenlapsi kuiskutti vieressä: miks nuo toiset on pukeutuneet mustaan?) piti puheen - kivan kai, kuulin jälkikäteen.

Joo, riparilla on varmaan mukavaa - oli jo aikoinaan, niin kuulin kateellisena muilta. Itse en sellaiselle päässyt, äiti ei päästänyt, eihän hänelle käynyt mikään muukaan nuorten juttu. Muisti varmaan omaa nuoruuttaan... Minä jouduin tyytymään ihan "oikeaan" rippikouluun, siinä vain omassa luokassa silloin tällöin jotain katekismusta kerrattiin. Joo, mutta riparileirillä on kivaa ja konfirmaatiojuhlat ne vasta on kiva järjestää, saa paljon lahjoja ja rahaa. 

Toinen isoäiti (joka kyllä on vähintään yhtä maallista sorttia kuin minä) yritti kysellä, miten oli sen leirin hengellinen anti, jäikö jotain syvempää plakkariin. Nuori ei tainnut edes ymmärtää, mikä kysymys se nyt oli. Miten niin, syvempää? Eikös leiri ole enempi hauskanpitoa varten, yöllisiä seikkailuja, viinaa ja tupakkaa? Täh?

Nuorella oli yllään sen sortin juhlamekko, josta minun äitini olisi pyöritellyt silmiään. Avonainen ja kaunis. Hyvin maallista sorttia. Minun aikanani ei ollut alboja, joiden alle piilottaa bailumekkoja, piti olla polvet peittävä musta tai tumma hame ja valkoinen pusero. Ehkä onneksi, koska bailumekkoa ei minulla kuitenkaan olisi ollut. EI-uskovainen äitini ei olisi sallinnut. Vaikkei uskonnosta ollut kyse, säädyllinen piti olla, kunnioittaa ikiaikaisia perinteitä. Voi, että käy kateeks nämä nykynuoret, vieläkin!

Mutta siis, MINKÄ takia pidetään tällaisia menoja vieläkin? Tuntuu jotenkin pakanalliselta. Tyttären poika on jo päättänyt, ettei hän mene rippikouluun (mitenkähän sitten suu pannaan, jos tyttöystävä haluaa kirkkohäät?). Ehdotin brometheus-leiriä. Ei käy sekään, kuulema. Noh, saas nähdä. Saattaa lapsi löytää itsensä vaikka sieltä. Mutta oppi jo pienenä isältään, että uskon asiat on uskomusasioita, eikä niihin kauheasti kannata perustaa. 

Itse kahvitilaisuus: kummisetä piti kivan puheen, jossa hän, kertoi perinteistä: kassapäiden karkeloista, jolloin tytön hiukset kootaan päälaelle leteiksi, hänestä tulee kassapää, nuori neito. Alkaa neito-ikä, hän on naimakelpoinen. Kosijat vaan jonoon siitä! Eli jo ennen kristinuskon aluevaltausta on ollut jonkinlaisia aikuistumisriittejä, niitähän on varmaan joka kulttuurissa. Muuten juhlassa puhuttiin hiusten väreistä, alsten kasvamisesta, kakuista ja leivonnaisista, maisteltiin kuohuviiniä, juoruttiin tavalliseen tapaan, uskonnosta ei sanaakaan. Ei virren virttä, eikä rukouksia tai muita hartaushetkiä. Jumala varmaan katseli tyytymättömänä pilven reunalta ja merkkasi miinuksia kirjaansa. 

Toivottavasti kuitenkin on puhuttu syntyjä syviä edes vähän. Muutakin kuin sitä jeesus-juttua. Pakolaisista, sodista, ystävyydestä, moraalista, ilmastosta, rakkaudesta, vihasta, ääriliikkeistä, tunteista... En kyllä yhtään tiedä, mitä siellä puhutaan. Ja kuten sanottu, miksi näitä yhä yleensä järjestetään kirkon toimesta. Ja miksi... no jaa, olkoon.

Niinpä tyttö pääsee nyt sitten kirkossa naimisiin, joku totesi. Tytär siihen sitten huomautti: "juu ja vanhemmat, isovanhemmat, sedät ja tädit voivat sitten vaikka kertoa avioliiton autuudesta." Koolla oli näet erittäin sekalainen seurakunta exiä ja uusia siippoja, miltei jokaisella molemmat paikalla.

Yleiskuva