Kaarinan kotisivu

Juu, ei todellakaan oo kiva vanheta.Nuoret jaksaa mollata: se vanha akka, se köpöttelevä rollaattorimummo (tai -vaari),. Miks ihmeessä ne ei vieläkään oo oppineet: sinullakin se on edessä.

Mutta kun oot vanha, oot viisas. Tai ainakin luulet olevas, kunnes joku 15-v älypää heittää sulle: kuulehan nyt  mummeli, asia on näin: älä tulle mulle kertoon jotain totuuksia, annanhan kun minä kerron sulle ja ota sinä mummo nyt vaan neuvosta vaarin! Siinähän sitten seisot tumput suorana tällaisen nykyajan nuoren edessä. Se on laittanut itsestään (meidän mielestä) sopimattomia kuvia jonnenkin inssi..isnat...iillä alkavaan joka tapauksessa, oliko se joku instagram vai -kram. Joku sellainen. Älä kysy tarkempaan, etten vain sekoittaisi sitä johonkin snapchattiin, whatsappiin tai mezeen. Ja kun sille sanoo, että varo vähän, ettei kaikenmaailman nimimerkit hugetitts tai greatsexit ala seuraajiks, niin ne tietävät vähän paremmin. Ne tietävät, mitä tekevät. Näin ne sanoo. 

No, kaikki eivät ole sellaisia. Jotkut on saaneet kotona oppia, että vanhoja pitää kunnioittaa, pitää, vaikka ne ois vähän höppänöitä ja vanhanaikaisia. Koska kokemus on valttia. On se. Ja ikä jo sinänsä on jotain sellaista, jota lähtökohtaisesti KUULUU kunnioittaa. Ihminen tietenkin ANSAITSEE kunnioituksen, ei se ikä sitä yksin tee. Jos henkilö ei ansaitse kunnioitusta, niin sitten olkoon... Ikänsä puolesta hänelle silti kuuluisi hieman arvostusta. Elämä on ehkä koetellut niin, että vanha on katkeroitunut, huonosti käyttäytyvä öykkäri. Älä silloin ärsytä enempää, sinä nuori. Ole silloin se viisaampi.

Ajat on muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Meidän vanhempamme eivät tajunneet rock-musiikista mitään, Elvis, Beales ja Paul Anka olivat vanhempien mielestä pahimmasssa tapauksessa maailmanlopun airueita. Varmaan meidän vanhempamme aikoinaan saivat puolestaan nuhteita jostain charlestoneista ja one-stepeistä. Tanssikielto oli Suomessa voimassa vuosina 1939-1948, salaa kuitenkin harjoitettiin syntiä: tanssittiin ja soitettiin gramofoneilla amerikkalaisia iskelmiä.

Aina on ollut näin: jo antiikin kreikkalaiset filosofit saarnasivat, miten turmeltunutta nuoriso on. Nyt voimme olla onnellisia, että jossain Vain Elämää-ohjelmassa hieman tutustumme nykyisten nuorten(kin) kappaleisiin. Jopa räppäreihin. Tai voimme youtubesta helposti kuunnella jotain lapsenlapsen hehkuttamaa artistia.

Nuoruus ja vanhuus ovat lähentyneet. Samat elokuvat, sama musiikki, sama pukeutuminen. Ainakin osittain. Vai kuvittelenko minä? Millaista oikeastaan on olla tämän päivän nuori? Kilpailu on varmaan koventunut, kiusaaminen on saanut uusia muotoja, karmeita juttuja  netissä, et voi luottaa kehenkään, tulevaisuus pelottaa, on oltava paras, tai oot luuseri. LUUSERI. Ruma ja läski. Ja tyhmä. En haluaisi olla nuori enää. Mielummin kihti ja rollaattori kuin netissä LUUSERI.

Mutta, kuten moneen kertaan on todettu, vanheneminen ei todellakaan oo kivaa. Se on rankkaa, niin rankkaa, että jo sen vuoksi meille ikäihmisille (tylsä ilmaisu!!) pitäisi antaa hyvitystä, etumatkaa! Kunnioitusta ja tajua siitä, että te kaikki tuutte perässä. Ihan jokaisella on menolippu. - Jokainen  kärsii/oleilee/nauttii täällä oman aikansa, oman nuoruutensa, ruuhkavuodet (mikä sanahirvitus tämäkin) ja vanhuuden. Hm, tarkoitan siis että ne vanhuuden seesteiset vuodet, sellaisiakinhan ne voivat olla. Ja niitäkin vuosia voi olla paljon! Toistaiseksi olen itse saanut etuoikeutettuna NAUTTIA näistä vuosista.

Nyt kulkee yks ja toinen ystävä rollaattorilla, on syöpää, altzheimeria, nivelvaivoja, keuhkoahtaumaa, diabetestä. Eihän täältä yleensä kukaan oo hengissä selvinnyt, mutta kyllä saappaat jalassa lähtö ois mukavampaa kuin tämä hissukseen näivettyminen. Eihän meistä kukaan tajunnut, miten nopeasti tämä elämä vierähtää. Toivoinko jotain, mistä minä unelmoin? Miksi mikään ei mennytkään niin kuin ois pitänyt? - Noh, jos pää, vatsa ja jalat pelaa, kaikki on hyvin. Tsempataan hamaan hautaan asti, eiks vaan?

Nauttikaa kuitenkin nyt te nuoret, asettakaa päämääriä, pyrkikää niihin, käyttäkää aikanne oikein. Jaa-ah, nii-ih, tai jospa vain pyrkisitte nauttimaan tästä ohikiitävästä hetkestä. Niin kauan kuin nuoruutta riittää, kyllä se vielä teidätkin tämä vanhuuden kaikenkattava harmaus saavuttaa. Tällä tavoin ajatteli meidän surullinen Elsa-tätimme, "Tuikkikaa, oi joulun tähtöset"-laulun sanoittaja.

Yleiskuva