Kaarinan kotisivu

Hollannin mökkiystävä (siis Heinävedeltä) soittaa neljä kertaa, kun puhun kälyn kanssa. Mikä sillä nyt on? Maailmanloppuko uhkaa? Soitan takaisin ja sieltä alkaa kuulua innokasta selitystä, että nyt on löytynyt kamina, toripistefiistä, se olis Kaustisilla, missähän se sellainen on...

"Hienoa, Kaustinen, odotas..."

"Mitähän maksaa kuljetus, katson tästä: posti, kuljetus oy..., voi voi, kun  on pientä tekstiä!" (Hänellä ei ole kunnon älypuhelinta)

"No odotas, mistä minä..."

"joo, se on varmaan jossain kaukana. Carlsonilla oli myös, mutta se oli liian pieni"

"Niin, olin kysymässä, mistä minä löydän sen..."

"Se on toripistefiissä."

"joo joo, mutta siis millä..."

"Se on Kaustisilla, katsopa, siinä on kaksi keittolevyä päällä, voi laittaa kattilan. Arina puuttuu, mikä on arina? En löytänyt sanakirjasta."

"Se on se ritilä..."

"Mut jos se myy sen, pitäiskö mennä hakemaan. Se maksaa 240, saiskohan alennusta. Voitko katsoa? Onko sun mielestä siinä sellainen lasiluukku, voitko katsoa?"

"Mistä minä... siis MISTÄ (helvetin kuusesta) minä löydän sen siitä Torista?"

Tässä vaiheessa olin eka kerran heittämässä puhelinta seinään. Kun ei tuu tolkkua, toinen keskeyttää koko ajan, kun yritän kysellä miltä osastolta tori.fi:stä tämä löytyy. Kun yritän selvittää, missä Kaustinen on (arvelen ääneen, että oiskohan jossain Seinäjoen tienoilla, seuraavana päivänä tämä täti jo sanoo: eilen sanoit, että se on Seinäjoen lähellä. No, enkä piru vieköön sanonut, sanoin, että ARVELEN, että... puheeni on  keskeytetty jo kymmenen kertaa tässä vaiheessa), saan vastapuolen puheripulin lomassa kaivettua tiekkarilta tiedon, että Kaustinen on Keski-Pohjanmaalla, Kokkolan ja Pietersaaren lähellä ja TÄLLÄ tiedolla löydän sen perhanan Kaustisen Tori.fi:stä ja siten myös sen kaminan. 

Tämän jälkeen alkaa se varsinainen painajainen: paljonko se kuljetus maksaa? No, minkä kokoinen tämä kamina nyt sitten on, paljonko se painaa, leveys, pituus, korkeus? Kuljetuspalvelu laskuttaa tämän mukaan. Näillä arviomitoilla hinnaksi tulis 113 ja risat. Voi, voi liian kallis, saisikohan siitä kaminasta alennusta, mitä luulet? Tää ois kyllä jus niin kiva, se Carlsonin on aivan liian pieni. Vai pitäiskö mun tyytyä siihen? Pitäisköhän mun ajaa itse sinne Kaustisille? Mikä matka sinne nyt oliskaan, miten pitkä?

"Oota mä..." (katson kartasta. Tietenkään hän ei oota, mutta katson silti.) "On 311 km..."  Ei mutta, jos se ei pidä sitä mulle? Käy niin kuin sen edellisen kaminan kanssa, myytiin vaikka olin luvannut tulla hakemaan. Antaiskohan se alennusta. Mitenkähän se arina? 

"NIitä saa kaupasta..."

On se kyllä aika matka, mutta minhän tykkään ajella Suomessa. Voisitko millään soittaa? Hakisin sunnuntaina?

"Joo, soitan, mutta en nyt enää näin myöhään."

Tulee HILJAISUUS.

"Niin, siis Suomessa ei oikein enää soitella vieraille ihmisille klo 21 jälkeen." Lupaan soittaa aamulla ja taas jatkuu räpätys siitä, onkohan tämä nyt mun mielestä kiva kamina, kai sen saa autoon, vai pitäisköhän silti pyytää lähetyksenä. Tuokohan ne kotiin saakka? Aina kun yritän jotain väliin, hän keskeyttää. Ei ikinä malta kuunnella loppuun. Ei yhtä lausetta!

Tässä vaiheessa tulee taas miltei ylipääsemätön halu heittää puhelin seinään. Voin  ainakin nousta seisomaan, polkea itsekseni jalkaa ja heilutella puhelinta jonkin aikaa ilmassa. Ehkä se helpottaa. 

Aamulla soitan Kaustisen kaverille ja saan sovittua, että kamina haetaan sunnuntaina. HIntaakin hän lupaa tiputtaa, kahdella sadalla irtoaa. Soitan ystävälleni: voit hakea kaminasi sunnuntaina. Ei, kun minä menen lauantaina. Aha. Mene perhana vieköön vaikka ens kesän keskiviikkona!

"Soita itse nyt sitten sille kaverille!" 

Puhelin on vielä ehjä, mutta hermoissa lienee pieniä repeämiä.

PS. Kerroin tätä tarinaa Pieterille puhelimessa. Puolessa välkissä toista lausetta kuuluu toisesta päästä naurua: "nyt se (siis Waya) haki kepin ja pudotti sen mun jalkoihin, ajattele, se on niin kärsimätön..."

Niinpä, minä olisin nyt vain kertonut tämän jutun loppuun.

Yleiskuva