Kaarinan kotisivu

Tulipa tippa silmään, kun katsoin leffan Monster - Aileen Wuornos. Eihän tämä suomalaista syntyperää ollut (tai jopa meillä suomalaisuudella mainostettu) sarjamurhaaja ollutkaan yhtään paha ihminen eikä tunteeton julmuri. Päinvastoin, tunteellinen, rakastava ihminen. ADHD (ilmeisesti) ja niin maar väärin  kohdeltu. Huono alku elämälle, huono nuoruus, äkkipikainen luonne, suuret luulot itsestä ja kaikesta, ymmärryksen puute, tasapainon puute... Ja NYT en todellakaan sano, että hänen tekonsa olisivat oikeutettuja, mutta ymmärretyiksi ne kuitenkin tulivat elokuvan kautta. Itsekin hän (ilmeisesti) katui syvästi kaikkea mikä meni pieleen, kaikkea mikä aiheutti sen, että hänestä tuli sarjamurhaaja. 

Miten usein on ollut sarjamurhaajia, jotka ovat tappaneet huoria tai huonoiksi naisiksi luokittelemiaan, ehkä kokemustensa motivoimina, ehkä painostavan äitisuhteensa ajamina, mutta montako naista on ollut, jiotka ovat ajautuneet/olleet pakotettuja myymään itseään ja sitten kostaneet kärsimyksensä kenelle hyvänsä vastaantulevalle, joka on "antanut aihetta" kostoon? Leffan mukaanhan esim tämä Aileen ei tappanut ihmistä, jonka hän ymmärsi hakevan maksullista tienvarsi-naista vain, koska ei tiennyt mistään mitään, eikä ollut aiemmin tiennyt mitään seksistä,oli epävarma, mutta aito ja hyvä ihminen.

Hieno elokuva, kerta kaikkiaan. Super suoritus Charlize Theronilta, saihan hän Oscarin roolistaan. Käsittämätön roolisuoritus, todellakin, kun katselee hänen todellista, naisellista olemustaan kuvista. Näyttelijä, joka todellakin on laittanut itsensä likoon tässä roolissa.

Kuolemanrangaistusta en hyväksy ollenkaan. Minusta se on liian helppo ratkaisu tuomitun tekemistä karmeista julmuuksista. Siis huomaat, että mielestäni se on helpompi rangaistus kuin elinikäinen. Mutta että ihminen (tuomari, jury) ryhtyy Jumalaksi, että ihminen päättää, että tuon on kuoltava ja silloin tappaminen ei olekaan rikos, sehän on siis vain kollektiivisesti määrätty rangaistus. Mutta Aileen Wuornoksen tapauksessa, esimerkiksi, kuolema, teloitus,  oli takuulla hänelle vapautus, sen sijaan, että hän olisi vuosikymme et joutunut katumaan ja kitumaan, elämään painolastinsa kanssa.

Ajatuksia herättävä elokuva, panee miettimään meitä miljoonia, miljardeja ihmisiä. Jokaisella tarinansa.

PS: Kun luen Aileen Wuornoksen elämäntarinaa Wikipediasta, enkä tiedä, mikä to faktaa ja mikä fiktiota, itketää yhä enemmän.

Yleiskuva