Kaarinan kotisivu

Mitä ihmettä se mahtaa tarkoittaa? Kuulostaa joltakin hypersuperjutulta. Jaksat enemmän kuin olisi odotettu. Nooralotta Nezirin ylikunto. Ei jaksanut enää mitään, ei edes normilenkkiä. Ei, ei se siis ole jaksamista yli rajoijensa, vaan juuri päinvastoin: "fyysisen ja psyykkisen kuorman määrä on kasvanut kovemmaksi, kuin mistä elimistöllä on mahdollista palautua", näin kertoo wikipedia.

Onkohan mulla siis ylikunto?  Kun on treeneissä, josta ei selviydy ja seuraavina päivinä ei saa unta, on ihan tööt jne?

Olin naapuri-ystävän kanssa Heinäveden lukion ja yläasteen jumppasalissa, ns. kuntopiirissä. Vetäjänä kiva nuori kaveri, personal-trainer Hannu. No sittenpä vedettiin. Ajannäyttäjänä sille, että piti vaihtaa seuraavalle pisteelle oli kukin meistä vuorollaan: piti kulkea n. 25 metrin matka merkkipaalulle ja takaisin niin, että kädet suorina pidettiin pään päällä vaivaisen kahden kilon painoa, mutta askellettiin kumpikin jalka vuorollaan: polvi eteen, kyykkyyn, ylös, toinen polvi eteen, kyykkyyn, ylös...- No jossakin vaiheessa kuulin vasemmasta nivusesta risauksen tai rusauksen. Siinä se meni, jänne! Voihan pee! En voi lopettaa kesken, se vasta olisi noloa, toiset hikoilevat omien puserrustensa kanssa ja odottavat, että minä saan suoritukseni loppuun. Vasta sitten he saavat helpotuksen. Viiden sekunnin tauon, jona aikana vaihtavat seuraavaan rääkkiin.

Onneksi ei käynyt oikeasti pahasti, joku säie vaan venähti hieman. Hieman fuskaamalla pääsin tehtäväni läpi. Seuraavana päivänä Voltarea nivustaipeeseen  ja ei miltei enää tuntunut missään, kun temmelsin Wayan kanssa metsässä (karhut nukkuu jo talviunta -toivottavasti- joten on kiva rämpiä maastossa).

Tämä hikijumppa Heinävedellä (harvoin osallistun) on TODELLA rankka. Meidän (Espoon) Painiityn talon tuolijumppa (toki nostaa iholle nihkeän pinnan) ei oo mitään tähän verrattuna. Nyt sitten, kun oli esim tehtävä, jossa piti heilauttaa 4 kilon kahvakuula ylös, yhtäkkiä se ei vaan heilahtanut. En jaksanut, en kertakaikkiaan. Entäs tämä: istu isolle pallolle ja keikuta keppiä hartioiden takana. En voinut ajatellakaan mitään keppiä, en saanut itseäni edes pallolle. Joka ainoa lihas oli töissä! Eihän se vaan ikä, eihän?

Se on se ylikunto vissiin. Ei jaksa ei jaksa, vaikka ne kuinka hokee, että jaksaa jaksaa.

Voi paska, mä ajattelin moneen kertaan. (Anteeksi kiroilu, mutta niin minä ajattelin!). Tätä se vanhuus tekee. Ei jaksa, ei pysty, on annettava periksi, on uskottava, että myöhäisemmästä keski-iästäkin on nyt siirrytty todella vanhuuden puolelle...

Pitäiskö aloittaa harpunsoittotunnit?

Yleiskuva