Kaarinan kotisivu

Seksuaalista häirintää? Einari Vuorelan runossa silkkikauppias levittelee kankaitaan tuvassa, joku kyselee hintaa. Runoilija tietää: "Mitä maksoi se tytölle kauniille niin, se silmäniskulla kuitattiin." Ja silkkikauppias heittää repun olalle ja menee seuraavaan taloon. Näinköhän meni. Jos meinaan silkin sai, kun hymyili kainosti vastaukseksi silmäniskuun. Eipä siinä kauppias paljon rahoiksi olisi lyönyt. Vai oliko se jo lupaus tai peräti sopimus siitä, että aittaan sai tulla?

Mikä se on sitä seksuaalista härintää. Sitähän nyt kysellään ja ihmetellään. Ei kai sentään silmänisku? Kyllä se voi olla, jollekin henkilölle, esitettynä SILLÄ tavoin. Mikä hyvänsä vihjailu voi olla sitä jollekin. Toinen sanoo vain: suksi nyt suolle siitä. 

Töissä yksi herrahenkilö, joka ulottui mua rinnuksiin, tuumi joskus, että kyllä me vielä jonain aamuna herätään samasta sängystä. No eipä herätty, ja hän on nyt jo siirtynyt taivaallisten harppunsoittajien kööriin, joten jos samalta alustalta herätään, niin sitten se on pilvenreunalta. Tätä ihmistä kuitenkin aina muistelen hyvällä, kun pyöräilen. Hän neuvoi, että kun poljet, työnnä poljinta eteenpäin, ei alaspäin. Nuoruudessaan hän oli pyöräillyt kilpaa. Olen todennut, että pyöräily on paljon kevyempää, kun seuraan hänen ohjettaan.Tämä toinen juttu minua siis vain naurattaa ja nauratti silloinkin.

Sitten tapahtui töissä juttu, joka ei naurattanut. Yks kaveri yritti vähän jokaista ja aika törkeästi. Vaihdettiin tietoja erään naisen kanssa ja ilmiannettiin tämä kaveri esimiehelle. Hänpä käänsi koko tapahtuman ainakin minun kohdaltani toisin päin. MINÄ olin kuulema silmät kiiluen käynyt häneen käsiksi! Siinä sitten oli minun sanani vastaan hänen. Onneksi esimies uskoi minua. Tietenkin uskoi, tunsi minut sen verran hyvin. Ja sen toisen naisen kertomus oli  myös tukena, ehkä muidenkin.- Kaveri hakeutui sittemmin muualle. SATTUMALTA firmaan ja samalle osastolle, jossa eräs hyvä ystäväni työskenteli. No, juttuhan kulki, tiedäthän, jutuilla on tapana kulkea. - Enää tämä kaveri ei ole sielläkään töissä. Ei ole ollut pitkään aikaan.

Kerran eräs perhetuttu tai oikeastaan ystävän ystävän mies soitti ja pyysi Stokkalle kahville. Olisi tärkeää asiaa. Menin. Noh, suora ehdotus, että tällaista hän on nyt ajatellut, että josko sopis. Olin kyllä tyrmistynyt, en millään olisi uskonut, vaikka olin tietoinen siitä, että hän flirttaili tyttäriemme kanssa, liekö jotain ehdotellutkin.  Tai eihän se enää ole flirttailua, jos alaikäisille nuorille neitokaisille melkein ehdotellaan. Sehän on jo sitä nimenomaista: seksuaalista häirintää. - Niin ja huom, tällä herrahenkilöllä on varsin verevä vaimo, joten seksistä ei lie ollut pulaa. Mutta eihän sitä tiedä.

Nämä ovat minun kokemukseni #metoo-kampanjaan. Pääosin miehet ovat ja ovat olleet ihania, symppiksiä, kohteliaita - pikku flirtti sallitaan aina.

Hesarissa oli just juttu arabimaiden tasa-arvosta, seksistä ja vallasta. Työryhmä oli valtavassa tutkimuksessaan (10.000 henkilön haastattelu) selvittänyt tilannetta noissa maissa. Useimmiten nuoret naiset ja onneksi nuoret miehetkin pitävät oikeana sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vanhat ihmiset, myös naiset, pääosin hyväksyvät miesten ylivallan. Häirintä on sopivaa, sitähän on aina ollut ja naiset, jotka näyttävät seksikkäiltä saavat syyttää vain itseään. Se on varmaan se, että rinnat pullottavat burkhan alta tai nilkat näkyvät, vaiko kenties viekoittelevat, meikatut silmät. - Tytöt kouluun! En muuta keinoa keksi siihen, että TODELLINEN (pohjoismainen) demokratia joskus saavuttaa peräkylätkin.

Jo eläimet viekoittelevat toisiaan, yleensä se on koiraspuolisten oikeus ja ilo olla se kauniimpi. Ihmisillä (ainakin nykyisin) se on enemmän naisten juttu. Sitä haluaa olla nätti ja viehättävä. Atavistinen tarve. Joku tutkimushan selvitti, että naiset (jopa seuranhakuilmoituksissa) korostavat tavalla tai toisella naiseuttaan (kertovat peitellysti siis, että pystyn tekemään lapsia ja hoitamaan kodin sekä seksipalvelut pelaa) ja miehet puolestaan miehisyyttään (= en itke, olen vahva, osaamista piisaa, rahaa tulee säkeittäin ja KUNTO on kohdallaan!).  Nykyisinhän meillä on vaan sitten tämä sivistys. Hmm.  Että siis ei sovi olla kovin näkyvästi mitään. Ei saa korostaa muotojaan, eikä maalata silmiään mustiksi eikä varsinkaan huuliaan punaisenhoukutteleviksi. Mutta tasa-arvon nimissä: voi se nainenkoin vaihtaa renkaat, siitä vaan tunkki ja pulttiavain esiin ja töihin! Mies voi vähän itkeä ja pitää isyyslomaa: mennä puistoon leikkimään lapsukaistensa kanssa ja sitten lämmittämään (sitä äitienkö tekemää?) makaroonilaatikkoa.

Sukupuolet olkoot edelleen erilaisia, toistaan kiinnostuneita (tai sitten samasta sukupuolesta, ihan toki sekin käy!). Ei meidän tarvitse roboteiksi ryhtyä. Edelleen sallittakoon flirttailu, ehkä jopa puolin ja toisin, tasa-arvon nimissä. Kyllä sen tietää, milloin on kyseessä flirtti ja kohteliaisuus, milloin kiusaannuttava häirintä. Edellisestä tulee imarreltu olo, hymy suupieliin, jälkimmäisessä tapauksessa sitä on nolona, vaivautunut ja tekisi mieli potkia, sanonko minne. 

Yleiskuva