Kaarinan kotisivu

Edellisen kirjoitukseni jälkeen jäin pohtimaan... Kun meitä on näin paljon, ihan liikaa siis, niin eiköhän se luonto vain yritä tasapainottaa ja poistaa heikoimmat yksilöt. Turha siis miettiä, mistä se virus tällä kertaa lähti liikkeelle. Idästäkö se kaikki paha tulee? Entäs esim. hullun lehmän tauti aikoinaan? Luonnolle ihminen ei ole sen kummempi olento kuin vaikkapa bakteeri, muurahainen tai mikä hyvänsä nisäkäs. Se luonto (mitä sillän nyt käsitetäänkin: maailman järjestys, universumi, ekosysteemi...) tuskin erottelee: älylliset jääkööt, hyödylliset myös, turhat poistettakoon. 

Ihminen kun on niin viisas, on jo aikojen alusta oppinut taistelemaan luontoa vastaan, puolustautumaan, pysyttelemään hengissä kynsin hampain. On keksinyt antibiootit, joita vastaan bakteerit parhaillaan iskevät kasvavalla vimmalla, on keksinyt rokotteet, joilla virukset nitistetään. On oppinut parantamaan monet taudit, aikoinaan kohtalokas ja pelottava syöpäkin alkaa olla voitettu. Kehon osia voidaan uusia, aidsiin ei enää kuole, tuhkarokko on miltei hävinnyt ja hinkuyskä. Espanjan tauti, kolera, lavantauti, tuberkuloosi. Viisas ihminen löi ne maanrakoon!

Vaikka rokotteita vastustavat eivät asiaa tältä kannalta ajattele, päinvastoin uskovat, että selviävät paremmin hengissä ja terveinä ilman niitä, olisiko sittenkin parempi, ettei rokotettaisi, vaan annettaisiin luonnon tehdä tehtävänsä: heikot sortukoot elon tiellä! Kuulostaako Linkolalta? Olisiko se jonkun meitä suuremman tahto?

Mutta, jos minä saisin koronan tai sen seuraavan viruksen, joka tämän jälkeen saadaan kiusaksemme, tietenkin haluaisin parantua ja elää. Elossapysymisen halu on ihmiseen sisäänrakennettu. Ja missä on tahto, siellä on keinot. 

Hiljattain tuli televisiosta dokumentti Väestöräjähdyksen haasteet. Löytyy varmaan vieläkin Areenasta, kannattaa katsoa. Antaa paljon ajateltavaa. Dokumentti oli tietenkin masentava ja toivoton, mutta silti jäi päällimmäiseksi tunne, että jollakin keinolla selvitään. Yhteisvoimin, ihmiselle suodun älyn ja tunteen voimin. Ehkä syntyvyyden säännöstelyllä, ravinnoksi kelpaavan monipuolistamisella, tieteen keinoin. Miksi on tehtävä enemmän kuin kaksi lasta? Täällä pohjoisella pallonpuoliskolla ehkä on pulaa työntekijöistä ja eläkkeen maksajista, mutta etelässä ja idässä heitä kyllä riittää. Mutta kun väestön ei sallita jakautuvan tasaisesti tälle ei-kenenkään-maalle (= maapallollemme siis), vaan me on alettu jo tuhansia vuosia sitten omia  alueita, jonne esi-isämme aikoinaan sattuivat majoittumaan. 

Ristiriitaista on. Hengissä pyritään pysymään ja jokaisella on oikeus elää, mutta liiasta väestöstä pitäisi päästä. Hienovaraisesti, jollakin korrektilla keinolla, joka ei mitenkään loukkaisi kenenkään oikeuksia. Sinäpä vasta pulmaa kerrakseen.

Yleiskuva