Kaarinan kotisivu

Luin tänään jonkun äidin kertomuksen Hesarista. Hän oli soittanut lapsensa tuntemien kavereiden väkivaltavideoista (tutut pojat siinä potkivat videolla tuttua kaveria) lastensuojeluun. Lastensuojelusta käskettiin soittaa poliisille. Sieltä puolestaan sanottiin, ettei voida mitään tehdä. Ikävä kyllä on tuttua minullekin. Joskus kymmeniä vuosia sitten kyselin apua (monet lukijoista tietävät, mistä on kysymys), "ei me valitettavasti voida mitään tehdä...", yhdestä paikasta sanottiin tympeästi: "mistä me tiedetään, kuka te olette, pitäisi tulla tänne tunnistautumaan". Miten minä nyt kesken työpäivän lähden...

Mistä näitä potkijoita versoaa? Minkälaisista kodeista? Em äiti ei ollut uskaltanut soittaa videon poikien koteihin, oli pelännyt, että siellä vain vähäteltäisiin "pojat on poikia"-tyyliin tai jopa puolusteltaisiin: "kyllä siinä on aina syytyä niin sysissä kuin sepissäkin". 

Se Koskelan juttu oli taas yksi järkyttävä tapaus! Oliko kukaan tekijöistä vastaan tätä kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä? Pakotettiinko jokainen pahoinpitelemään, oliko viimeisenkin näytettävä, ettei ole joukon petturi, eikä mamis? Poliisi kai saa sen selville kuulusteluissa tai sosiaalityöntekijät. Oli miten oli, liian myöhäistä! Joku murtuu: minä en ois halunnut, mutta kun... Tai sitten ei. "V**un tinanapit, ette te mulle voi mitään, mä oon ala-ikäinen!"

Tapasin äskettäin hiljaisen, rauhallisen miehen, joka on vaimonsa kanssa jo parikymmentä vuotta toiminut sijaisvanhempana huostaanotetuille lapsille. Isovanhempien iässä kyllä jo nykyisin. Hän kertoi, että on vuosien varrella ollut kaikenlaista, kehitysvammaisia, vaikeita teinejä. Jotkut on pitkään, jotkut lyhyemmän aikaa. Nyt juuri oli taas keskellä yötä soitettu: "voitteko ottaa, vuoden vanha vauva, kiireellinen huostaanotto..."  Ihan järkyttävää. Sitä miettii, mitähän on perheessä tapahtunut, alkoholia (tietenkin), onko leipäveitset heiluneet? Millainen on sellaisen lapsen tulevaisuus? Tuleeko hänestä potkija vai potkittu? Vai selviääkö elämän kolhuista jonkun ihmeen kaupalla, ehkä juuri tuollaisten sijaisvanhempien ansiosta.

Surettaa niiden lasten puolesta. Koskelankin tapauksessa oikeastaan jokainen on uhri. Potkijat pilasivat omansa ja monen muun ihmisen elämän. Kuollut poika ei herää henkiin. Hänkin oli jo lastensuojelun asiakas. Eipä suojellut lastensuojelu!  Hänen vanhempansa lienevät olleet jo entuudestaan tuuliajolla. Pahoinpitelijät perheineen eivät koskaan pysty palaamaan normaaliin. - Pahan maailman lapsia kaikki.

Yleiskuva