Kaarinan kotisivu

Toiveajattelua, pakko myöntää. Äitini, joka tänään täyttäisi 101 vuotta, harmitteli vanhoilla päivillään, että koskaan lopetti joogaamisen. Minä harmittelen, etten koskaan kunnolla ole aloittanutkaan. Olenhan minä toki moniakin vuosia joogatunneille osallistunut, mutta viimeisistä kerroista on jo monia vuosia. Nyt jos aloittaisi, pitäisi varmaan alkeiskurssille mennä. Tai seniorijoogaan, ehdotti tytär.

Tytär on myös joogaopettaja. Nyt hän on joutunut pitämään opetuksensa etänä ja pitämään kaiken lisäksi ne tunnit meidän kodissa, koska hänen poikansa, sen viuluviikarin etäviulutunti on samaan aikaan. Vaikka viulu vinkuu eri kerroksessa, se silti häiritsee joogatuntia. Alunperin tunnit on sovittu samanaikaiseksi, koska poika on halunnut jatkaa musiikkiopintojaan Klaukkalassa Nurmijärvellä ja äitinsä puolestaan opettaa siellä kansalaisopistossa sitä joogaa sivutoimenaan . Ovat sitten ajaneet Helsingistä sinne yhdessä kerran viikossa. Mutta korona muutti kaiken.

Tänä torstaina minä jäin joogaamaan kameran taakse, kun tytär pystytti läppärinsä jonkun tuoliasetelman päälle ja alkoi pitää tuntia joogamatollaan. Pieter lähti tunnin ajaksi Wayan kanssa lenkille.

Voi huh! Jotkut liikkeet olivat kertakaikkiaan mahdottomia. Ei toivoakaan, että esim pystyisin ydellä kädellä tukien olemaan sivuttain lankussa ja kurottamaan toisella kädellä kattoa kohti tai että pystyisin heilauttamaan itseni niska-hartiaseisontaan. Tuosta vaan singahti tytär ylösalaisin siinä  kameran edessä. En kysynyt, kuinka moni hänen etäoppilaistaan teki saman. 

Ei, kyllä nyt täytyy mennä sellaiseen seniorijoogaan, heti kun rajoitukset hellittää! Ja tietenkin vesijumppaan! Sen puuttuminen on todella harmittanut. Samoin on harmittanut se, että meidän talon jumpat kaksi kertaa viikossa ovat tauolla. Voisihan sitä tietenkin treenata television jumppaohjelmien opastuksella. Niin voisi, voisipa hyvinkin. Mutta siinä on vain se pikku ongelma, että ei vaan tule tehtyä. 

Onneksi sentään Wayan kanssa on käytävä lenkillä. Minä yleensä aamupäivällä 1-2 tuntia ja Pieter iltapäivällä. Että edes sen verran.

Koko ajan toitotetaan, miten tärkeää liikunta on, varsinkin meidän iässä. Ihan se on itsestä kiinni, ei tässä tosiasiassa mitkään selitykset auta. Kun ei vaan viitsi 🤒.

Yleiskuva