Kaarinan kotisivu

Näin ne sanoi ennen ne vanhat ja viisaat. Ilmeisesti homman nimi oli jo silloin sama kuin nykyisin: miehet ei huomaa asioita, jollei niille väännä rautalangasta mallia.

Meillä pitää laittaa roskikset ulko-oven eteen, niin, että niihin kompastuu. Jos siis haluaa, että Pieter vie ne alas. Ja jos ja kun  Pieter lähtee Wayan kanssa ulos, hänelle ei ikinä tule mieleenkään, että samalla voisi kaupassa käydä ja tuoda tärkeimmät puuttuvat. Minähän taas olen yleensä reppu selässä liikkeellä ja suunnittelen ulkoilureitin niin, että matkalle osuu joku puoti. Koti sijaitsee niin, että kauppoja on monella  suunnalla.

Jos astianpesukone on puolillaan, Pieter laittaa sinne kyllä täytteeksi kahvipannun ja vaikkapa liesituulettimen ritiläosan ja sitten kone päälle. Kun minä taas olin ajatellut odotella vaikkapa lounaslautasia tms, eli odotus olisi ollut, että MINÄ päätän, koska astiat pestään. Mitäpä minä tässä uikutan, naapurilta kun kysyy, onko tiskikoneessa puhtaita vai likaisia astioita, hän vastaa, että molempia on 😋.

Pieter imuroi joka ikinen päivä, kunhan huitaisee imurilla kodin läpi, nurkkia ei tietenkään. Mutta hyvä edes niin. 

Ihan turha valittaa pikku jutuista. Niistähän ne suuret riidat aina alkaa. Kun vaan jaksaisi muistaa, että taustalla on yleensä joku muu asia. Niin kuin nyt: hammasremontti, joka Pieteriä pelottaa. Ja sitten kun tullaan huonekalukaupasta ison paketin kanssa ja vielä on toimituksesta jäänyt puuttumaan yksi paketti, hän haluaisi jättää olemassa olevat paketit peräkärryyn ja minä taas ole viattomuuksissani kuvitellut, että ne viedään ylös. Hän suuttuu. "Selvä, tuon paketit ylös, kun sinä kerran vaadit! Ei ei, jätä toki ne peräkärryyn, tuodaan ne sitten kaikki kerralla, kunhan on haettu se puuttuvakin paketti. MINÄ TUON NE NYT YLÖS JA SILLÄ SIISTI! Tällä kertaa päätin itse olla aikuinen ja ymmärtää, että paketeista tässä nyt ei ole kyse, vaan hampaista. (Ja eikö se nyt ole yks lysti, missä ne paketit odottaa?)

Ja kun hän ei ollut saanut Motonetistä luvattua 10 %:n alennusta ja hänen selityksensä sitten ontui pahasti, se olin minä, joka menin kauppaan reippaasti vaatimaan tätä alennusta. Pelkäsin, että siitä ei tulisi mitään, jos Pieter menisi. (Kun onhan se niin noloa). Tässä tietenkin muistelin äitivainaan "viisautta": laita lapsi asialle, mene itse perässä. Kun itse hoidin, onnistui. Enkä tietenkään vihjaillut epäilyksistäni Pieterille, pyysin vain kuitin ja sanoin, että kun kuitenkin kävelen Wayan kanssa yhtä hyvin Motonetin ohi, voin hoitaa.

Monessa jutussa saa pitää suun pienemmällä, ettei toinen loukkaannu. Turha on jäkättää ja nalkuttaa. Tulee vain paha mieli, loppujen lopuksi molemmille. Ja voi helposti alkaa iso riita.

PS. Ja siitä kuuntelemisesta sitten:

Tulen apteekista kahden punkkipillerin kanssa. Siis Wayalle tarkoitettujen, ihmisille niitä ei (vielä) ole kehitetty. Sanon, että nämä ovat nyt sitten 6 kuukaudeksi, eka annetaan nyt ja toinen sitten heinäkuun 20.pv. Merkkaapa siis  kalenteriisi (Pieter pitää kalenteria puhelimessaan, minä käytän vanhanaikaisesti tuota paperista Ajaston vihkosta)! Varmaan arvaat, mikä on hänen seuraava kysymyksensä.Tietenkin: annanko minä nyt nämä molemmat pillerit yhdellä kertaa? 🤒

Yleiskuva