Kaarinan kotisivu

Ensimmäisenä aamuna viereisen, hotelliksi muutetun pikku linnan Casa Murin isäntä, Rafael, koputtaa oveen. Meidän talo on osa Angelan ja Jordin omistamaa, entistä linnaan kuuluvaa ruokavarastoa (tai palvelusväen puolta). He vuokraavat tätä pientä majoitustilaa, joka alun pettymyksen jälkeen (pimeä, wifi ei toimi, ilmastointikaan ei toimi - ulkona yli 30 astetta - ,liian pieni, mihin meidän tavarat mahtuu!) on ollutkin aika kodikas. Hyvä, iso kylppäri, parvella hyvä sänky, tosin tyyny on yhteinen ja peittoa ei ollut, vain lakana. Mutta kas, eipä tartte peittoa, lakana riittää!

Rafael, 63-vuotias pieni ystävällinen setä, on tohkeissaan. Suomalaisia! Viisitoista vuotta sitten oli toinen suomalainen, Leena Lehtolainen.  Oleskeli kuulema kuukauden. Rafaelilla on tämän kirja ”Viimeinen kesäyö” kädessään. Novellikokoelma, Keskivaiheilla on novelli ”Linna Espanjassa.” Tunnetko tämän kirjailijan? Tiedätkö hänet? No tottahan toki, kellepä suomalaiselle Leenan Lehtolaisen nimi ei olisi tuttu. Rafaelilla on iso ongelma: novelli on kirjoitettu hänen linnastaan tai ainakin hänen linnassaan. Mutta käännös! Käännöstä ei ole saanut mistään, ei englanniksi (Rafael käy viikoittain englannin tunneilla) eikä espanjaksi.

Älä huolehdi, Rafael, asia järjestyy. Minäpä siitä etsimään Leena Lehtolaisen yhteystietoja! Niinpä niin, helpommin sanottu kuin tehty. Tammi on kustantaja, sieltä varmaan löytyy. Niinhän sitä luulis… Tammikaan ei ole ihan itsenäinen enää, ohjaudun WSOY:n sivuile. Joka tapauksessa kirjoitan parille henkilölle, jotka ehkä voisivat auttaa. Pyydän kirjeessäni ohjaamaan viestini Leenan Lehtolaisen kustantajalle. Ei vastausta. Ai niin, mutta pikkuveljenihän on vissiin WSOY:llä vai missä se nyt olikaan. Suomalaisessa. Ota noista selvää. Laitan hänelle viestin, hän antaa nimen, jolle kannattaa kirjoittaa, niin asia varmaan selviää.  Kirjoitan,ei vastaa. Kukaan ei vastaa. Viikko on kulunut. Facebookista löysin yhden Leena Lehtolaisen, ei profiilikuvaa, ei mitään tietoja. Kirjoitin yksityisviestin jo monta päivää sitten, että ”jos ole kirjailija Leena, niin…” Yksityisviestiä ei välttämättä huomaa, jollei ole fb-kaveri. Vastausta ei ole kuulunut.

Rafael on joka aamu ollut ovella: kuuluuko mitään? Hän esitteli ainutlaatuisen linnansa meille innosta hehkuen, kertoi linnan historiaa (1400-luvulta), hienosti remontoitu, nykyajan mukavuudet asennettu. Mutta tämän novellin kääntäminen tuntuu nyt olevan elämän ja kuoleman kysymys. Luin novellin  kirjasta, jonka hän jätti minulle. Vähän kummitusjutun oloinen, varmasti täysin fiktiivinen. Rafael taitaa olettaa, että siinä kerrotaan linnan tai hänen sukunsa historia. Hän lähetti Pieterin sähköpostiin paikallislehden jutun, jossa kerrotaan kuuluisan suomalaiskirjailijan vierailusta. Leenan kirja on vuodelta 2006, lehtijuttu vuodelta 2013. Olen jo saanut selville, että tätä nimenomaista kirjaa ei ole käännetty. Ainakaan en mistään löytänyt. Mutta olen luvannut hoitaa käännöksen tavalla tai toisella. Olikohan siinä 23 sivua. Minun englannillani siitä tulee mitä tulee, mutta Google apuun! Eiköhän me yhdessä selvitä.

Eilen Rafael toi pullon linnansa nimellä olevaa cavaa, edellisenä päivän omenoita ja ruusun Kaarinalle (karinalle). Minä, suomalainen maatuska olen nyt kunniavieras. Viimeisenä aamuna Rafael tuli hyvästelemään, sanoin, että hän voi "for sure" luottaa että käännös tulee. Hän ei ymmärtänyt. Sanoin: seguro the translation. Hymy valaisi Rafaelin kasvot.

Leena! Help! Minne oletkaan kadonnut? Olisin vähän tarvinnut apua tai jotain. Edes jotain.

Yleiskuva