Kaarinan kotisivu

Nyt on ollut ohjelmaa ja kirjoitusta (kirjakin) aiheesta, mitä on olla suomalainen. Ohjelma on tallennettu, en vielä katsonut. Kirjoituksenkin olan katsonut vasta pintapuolisesti. Eli ei pitäis sanoa mitään. Tähänastisten havaintojeni perusteella silti peräänkuulutan käytösopasta siitä, miten suhtautua oikeaoppisesti erilaisesta etnisestä taustasta oleviin. Kun tuntuu, että mikään ei kelpaa ja aina on väärin.

Kun Valtaoja ihmetteli etnisen taustan omaavalle toimittajalle, että yhtä valkoisiahan tässä ollaan, niin siitä nousi meteli. Hän kun ei ymmärtänyt, että tuli kieltäneeksi siten koko ongelman. Mikä minä olen Valtaojan ajatuksia tukitsemaan, mutta olettaisin, että hän ihan vilpittömästi halusi osoittaa, että hänelle toimittajan olemus ja ihmisyys on ihan yhtä arvokas kuin hänen omansa. Sen verran vanha ihminen Valtaoja on ja sen verran laaja-alaisesti hän koko universumia tarkastelee, että näkee tämän ongelman yli. Ei ehkä ole huomannut tämän hetkistä kovaäänistä puhetta rasismia vastaan. Missään tapauksessa hän ei ole rasisti, se uskallan vuorenvarmasti sanoa. Minusta hän ei edes sovi tarkoitus-pyhittää keinot-kategoriaan. Hänen keinonsa ei ollut ärsyttää eikä provosoida edes sen nimissä, että "saataisiin keskustelua aikaseksi", niin kuin monet perustelevat möläytyksiään. Hän oli vain vilpitön, osoitti, että n-sana ei todellakaan kaikkien mielestä ja kaikissa yhteyksissä ole alentava. Ei ainakaan ole ollut silloin, kun hän on sitä sanaa aikoinaan kullut ja käyttänyt. No, se Valtaojasta.

Entäs me muut? Jos on sopimatonta kysyä tummalta, ruskealta tai mustalta, mistä olet kotoisin, siis alunperin kotoisin, siis mistä sinun vanhempasi tai isovanhempasi tulevat, niin voisiko joku selittää, miksi se on sopimatonta? 

Eilen sekoitin kampaajan toiseen samannäköiseen, maskit molemmilla, joka tietenkin vaikeutti. Mutta samanlaiset mustat poninhännät, samanlaiset mustat silmät...Olen huono kasvojen tunnistaja muutenkin. Kampaaja ymmärsi kyllä, mutta mielessäni ajattelin, että samoin kuin me suomalais-urgilaiset näytämme samanlaisilta HEIDÄN silmissään, näyttävät hekin MEIDÄN silmissämme. Siis he ja me. Koin kyllä, että olin ehkä loukkaava.

Sitä kun ei tiedä, miten pitäisi olla, mitä sopii sanoa ja mitä ei. Voiko muslimille toivottaa hyvää joulua tai hauskaa pääsiäistä. Kokevatko he sen pottuiluna? Voiko mustalle ihmiselle sanoa, mitä tykkäät lumesta? Jos hän onkin syntynyt täällä, olisiko tuollainen sanominen loukkaavaa. Tai jos alkaa automaattisesti puhua englantia ulkomaalaisen näköiselle. Miksi ei saisi olettaa, että toiseen etniseen ryhmään kuuluva ei ole suomalainen? Mitä ihmeen loukkaavaa siinä on? Sitten vaihdetaan suomeksi, kun toinen oikaisee. Entäs saamelaiset sitten? Missit maailmalla esim. ei saa pitää saamelaistyylistä pukua vaikka se olisi paljon  kauniimpi ja näyttävämpi kuin joku valtaväestön kansallispuvun muunnos. Ymmärrän kyllä, että Peteliuksen ja Kallialan sketsit ovat sopimattomia nykyaikaan, samoin kaikki man... ei kun romanivitsit. Romanejahan on kutsuttava romaneiksi eikä miksikään muuksi. Mites operetit Romaniruhtinatar jne? Jotenkin tuntuu, että ollaan liian herkkänahkaisia.

Tiedän että rasimia ei vieläkään ole saatu kitkettyä eikä ehkä koskaan saada. Se on kuin koulukiusaaminen (tai kiusaaminen yleensä),nekin pysyvät elinvoimaisina aina vaan.  Kokonaisia ryhmiä sorretaan monessa paikassa (uiguurit Kiinassa ja rohingyat Myanmarissa, siis yhtenä esimerkkinä). Olen todella järkyttynyt tästä ja mietin monesti, mitä minä voisin tehdä asialle. 

Mutta jos saa olla varpaillaan vain oman tietämättömyytensä takia, olis kiva, jos saisi ohjeet mistä saa puhua ja mistä ei. Jos tarjoaa sianlihaa tai alkoholia muslimille, onko se synti? Eikö tämä vain voisi sanoa kiitos ei, sen sijaan, että minut leimattaisiin rasistiksi?

Yleiskuva