Kaarinan kotisivu

Mies, nainen, muu, ei halua kertoa. Nämähän ovat yhä useammin vaihtoehtoina, kun sukupuolta jossain kysytään. Vuoden 2015 tasa-arvolain sanelemia. 

Kuulin juuri, että lentoyhtiö KLM:n sääntöjä on muutettu siten, että enää ei saisi kuuluttaa: Dear ladies and gentlemen, sen sijaan on sanottava : Dear passengers.

Täällä Portugalissa olen oppinut, että kiitos sanotaan sen mukaan, kuka sanoo, ei siis kelle sanotaan. Naiset sanovat obrigada ja miehet obrigado. Mites ne muut sitten sanovat? Mumisevat jotain? Ruotsissa tällainen ihminen on hen, entäs englannissa? Aloin googlata asiaa. Englannin persoonapronomini ei tullut vastaan, mutta muuten:  Voi että löytyikin tietoa! Wikipedian täydeltä Samoasta, Indonesiasta, Afrikan valtioista... Sain käsityksen, että joissakin maissa on jo ammoisista ajoista ymmärretty ja hyväksytty, että sukupuolia voi olla monia, jokainen  ihminen ei välttämättä identifioidu naiseksi tai mieheksi. Setan sivuilla tämä ongelma (tai ei pitäisi sanoa ongelma) moninkertaistui. Sieltä kun tavasi tietoa, tuntui yhä oudommalta se taannoinen riita Kansallisteatterin näytelmän tiimoilta, jossa Almodovarin elokuvaan perustuvassa näytelmässä (tai alunperin Samuel Adamsonin näytelmään perustuva. Meniköhän tämäkään nyt oikein?) oli transsukupuolinen henkilö (näytelmässä kuitenkin transvestiitti). Siitä sitten kinasteltiin, kuka voi tällaista henkilöä esittää. Onko sillä nyt väliä, kun me katsojat  ei kuitenkaan olla kärryillä, minkälaisesta sukupuoli-identiteetistä on kyse. Ei kai se nyt voi ketään loukata, esittikö tätä mies vai nainen vai muun sukupuolinen. Enkö minä voisi esittää transvestiittia tai transsukupuolista?  Voinhan minä esittää lasta tai isoisää tai karhua tai puuta tai vaikka traktoria. Nehän ovat vain rooleja!

Nyt on hymypatsaastakin tehty versio, jonka pitäisi kelvata muunsukupuolisillekin. Aika ruma minun mielestäni. Ja että toiselta puolelta näyttää tytöltä, toiselta puolelta pojalta. Tekijä ei ole tainnut oivaltaa tätä muunsukupuolisuutta ollenkaan. Ymmärrettävää kylläkin, moni ei ymmärrä ja moni ei hyväksy. 

Eräällä luokalla (lähisukulaisen lapsen luokka) on oppilas, jonka nimi voisi olla tytön tai pojan. Luokkatoverit eivät tiedä, onko hän tyttö vai poika, olettavat, että luokkatoveri on muunsukupuolinen. Onko mahtanut muuttaa nimensä ennen koulua alkua, tuskin vauvalle annetaan sellaista nimeä. 

Aika usein olen kuullut sanottavan, että se nyt on niin muodikasta olla tuollainen erikoinen. Että ollaan lesboja tai homoja tai transuja tai jotain siltä väliltä. Minä en kyllä usko siihen. Minä oletan, että lopultakin on koittanut aika on, jolloin on lupa olla sitä mitä haluaa. Ei tarvitse piileksiä komerossa, miettiä itsemurhaa tai ihmetellä itsekseen, miksi olen tällainen, miksi en koe itseäni naiseksi tai mieheksi. Toinen vaihtoehto on, että tulevat sukupolvet syntyvät enemmän ja enemmän muunsukupuolisiksi, eivät ehkä voisi saada lapsia, se voisi olla vaikka luonnonlaki. Syntyisi vähemmän ja vähemmän ihmisiä, kunnes kaikki olisivat kuolleet sukupuuttoon. Maailma meidän ihmisten kannalta loppusi siihen 😙.

Yleiskuva