Kaarinan kotisivu

Minä se vaan uskollisesti jaksan katsoa Vain elämää- ohjelmaa. Nytkin olin ajatellut, että on kuudennen luokan kattaus taiteilijoita -anteeksi vaan, arvon laulajat. Kaikenmaailman eerikoita, mikkoja ja tommeja. Jostain Yonasta en ikinä ollut kuullutkaan. Eihän niitä eturivin taiteilijoita pienessä maassa loputtomiin riitä, vaikka on ollut jo uusinta-sekoituksiakin.

Mutta aina se yllättää. Yhtäkkiä alan ymmärtää Erika Vikmania, hänen vimmaansa ja haluaan esiintyä provakatiivisesti. Ja laulaa kyllä osaa! Entäs tämä tuntematon enkeliääninen Yona? Hänen päiväänsä vielä ei ole esitetty, onko mahtanut edes julkaista vielä kahdeksaa kappaletta muiden laulettavaksi? Jään odottamaan. Mikko Alatalosta en ole ikinä tykännyt, mutta oikeesti sieltä löytyi hienoja kauppaleita vaikka muille jakaa. Tommi Läntisen mahtavasta omien kappaleiden määrästä yllätyin. Ja siitä, millaiset massat hän aikoinaan on saanut liikkeelle konsertteihinsa. Hän sitäpaitsi esitti Tommi Parkkosen viikolla mielettömän upean kappaleen Portaat. En tiennyt, että Redrama on noin musikaalinen. En todellisuudessa tiennyt hänestä yhtikäs mitään, olin ihmetellyt, että mikähän tyyppi tuo on tuossa Voice of Finlandin tuomaristossa. Miten on noinkin vaativaan rooliin valittu. Millaisen kitarasoolon hän vetikään, olikohan sekin Pete Parkkosen päivässä. Ja olen kyllä iloinen, että Meiju Suvas, tanssilavojen tähti jo vuosikymmenien ajalta, valtakunnan puuma, kuten häntä taidettiin ohjelmistossa tituleerata - vai itsekö hän itsensä sellaiseksi nimitti - lopultakin pääsi Satulinnaan. Osaa se hänkin laulaa!

Noh, nämä tähdet sitten kilvan ylistävät toisiaan, itkevät, halailevat ja kehuvat. Mutta: puheet lounas- ja illallispöydässä ovat kyllä sitä parasta. Tänäkin vuonna. Tosi syvällisiä keskusteluja käydään. Laulujen taustoista. Elämästä ja kuolemasta, kipupisteistä, menetyksistä, menestyksistä, ylilyönneistä, tunteiden myllerryksistä, ylä- ja alamäistä. Lapsista, nuorista, kiusaamisesta koulussa ja somessa. Riippuvuuksista ja niistä irti pääsemisistä. Raukkaudesta, sen kaipuusta, sen menetyksestä ja uuden löytymisestä. Iltapäivän aktiviteetit ovat kanssa jotain rohkeaa ja kivaa: mind fullness-harjoitusta, kukkaseppeleen sitomista, ukrainalaislapsille sävelletyn laulun sanoitusta. Taas ei voi kuin ajatella Veikko Lavin sanoin: jokainen ihminen on laulun arvoinen.

Arvostan näitä taiteilijoita, heidän kivistä polkuaan, sielunsa paloa, uskallusta, taitoa ja heittäytymistä.

Yleiskuva